maanantai 12. elokuuta 2024

Tul föli


Kesän serkustapaamisen organisoi tällä kertaa Se nuorempi Turun serkku. Ohjelmassa oli - kuten aina - syömistä, muistelua ja kikattamista. Ja paljon läheisyyttä ja lämmintä vitsailua. Ja kivaa tuntui olleen kaikilla - Hetalla, Ennalla, Kaijalla, Riitalla ja Annilla. 

Lauantaina ennen puolta päivää aloitettiin runsaalla ja pitkällä brunssilla Hetan kesäasunnon terassilla Liedossa, noin 25 km Turun keskustasta. Iltapäivällä ajoimme vatsat ymmyrkäisinä takaisin Turkuun ja majoituimme kaikki viisi - myös Turussa asuvat - Kauppatorin laidassa olevaan, vastikään remontoituun Hamburger Börs -hotelliin. 

Pian olikin taas kiire syömään :) ja ihme kyllä vähän jopa nälkäkin. Kävelimme Aura-joen rantaa Martinsillalle ja hyppäsimme vesibussiin, joka vei meidät Ruissalon Telakalle ja ravintola Tenleniin. Onneksi Turun serkku oli varannut meille pöydän täydestä ravintolasta ja pääsimme aloittamaan yhteisen illallisen kesäisillä spritz-juomilla. 

Lähinnä liha- ja BBQ-ravintola Tenlen kertoo valmistavansa ruokaa ”intohimolla ja antaumuksella”, kuten paikalla aiemmin olleen Turun Veneveistämön (Åbo Båtvarf) viimeinen johtaja Gustaf Tenlen (1881-1954) valmisti veneitä. Häneltä on myös lainattu ravintolan nimi.

Ravintola on avattu veneveistämön entisiin tiloihin keväällä 2021. Aikoinaan Åbo Båtvarf oli Pohjoismaiden suurin veistämö ja vuosina 1889-1954 se ehti valmistaa yli 5 000 venettä - soutuveneistä luksushuvipursiin. Vierasvenesatamassa oli edelleen nähtävänä joitakin telakalla valmistettuja upeita puisia kilpapurjeveneitä. Ja sieltä löytyi myös Tuulikin jolla, joka on 1952 valmistettu Turistkryssare Tuulikin apujolla ja todennäköisesti yksi viimeisistä veistämön toimittamista tilauksista.

Tenlenissä tilasimme pääruoaksi savustettuja kanan koipinuijia. Nuijien kypsyys ja maku oli periaatteessa hyvä, mutta osalle meistä annos oli aivan liian tulinen. Vähän harmitti, että menussa ei chilistä eikä tulisuudesta ollut mainintaa, kerrottiin ainoastaan ”maustetussa piimässä marinoituja” ja että lisänä on ”chilimajoneesia”. Majoneesi oli nuijien vieressä erillisessä kupissa, eikä se ollut yhtään tulista, sen sijaan nuijat ilman majoneesia polttivat suuta.

Onneksi meistä pahiten chilikammoiselle tarjoilija ehdotti annoksen vaihtoa - maksutta :) Ja toiseksi onneksi lisukkeena tilattu friteerattu kukkakaali limeaiolin kera maistui kaikille. Ja kolmas onni oli tarjoilijan suosittama, kaikkien makuun sopinut valkoviini. 

Chilihässäkästä huolimatta ilta oli onnistunut - etenkin riemukkaan seuran ja hyvän palvelun takia. Ehkä palaan ensi kesänä, tai ehkä kokeilen viereisellä laiturilla, ilta-auringossa olevaa Pizzeria Zakea :)

Illan alkaessa hämärtyä palasimme vesibussilla keskustaan, jossa onnistuneen päivän kruunasi herkulliset pistaasi- ja kirsikkagelatot Piccola Cantinassa - Aura-joen rannassa, tutun Sergio’s ravintolan kellarissa. Sekä lopuksi vielä limoncello-spritzit hotellimme kattoterassilla ihaillen ympärillä pyöriviä ukkospilviä ja salamia :)

Makeat Italian maut maistuivat syvän Etelän tulisen kana-annoksen jälkeen :) Ja ennen nukkumaan menoa skoolasimme vielä sille, että olimme synkistä myrskyennustuksista huolimatta säästyneet sateilta. Ihana päivä, kiitos Serkut :)

PS. Mitä minä tänään Turusta opin? Turun seudun joukkoliikenteen, johon kuuluu sekä busseja että lauttoja, nimi on Föli. Turun serkku kertoi nimen tulevan turkulaisesta sanonnasta Tul föli eli Tule mukaan

Tervetuloa Ruissalon Telakalle

Kohti ravintola Tenlenia

Pikkusiskon lämmöllä ottama kuva isosiskosta.
Lämpöä sydämissä, mikä näkyi myös kuvattavassa :)

Siikacevicheä alkuun ja friteerattua kukkakaalia lisukkeena. Ja hyvää albarino-valkkaria.

Viereisellä laiturilla oli Pizzeria Zake 

Veneveistämön valmistamia komeita vanhoja kilpapurjeveneitä

Tuulikin jolla

Fölillä periie :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti