Kamat varastoon - ja takas :)

Vielä helmikuussa suunnitelmissani oli helppo ja lyhyt muutto. Samassa korttelissa kaksiosta toiseen - maaliskuun viimeinen yö vanhassa vuokra-asunnossa ja seuraava eli huhtikuun ensimmäinen yö uudessa, vasta remontoidussa omistusasunnossa.

Toisin kävi. Remontti lähti lupaavasti liikkeelle helmikuun alussa (täällä), mutta yllättävistä vastoinkäymisistä johtuen pitkittyi ja pitkittyi - ja jatkuu edelleen (täällä). Remontin alkaessa irtisanoin nykyisen vuokrasopimuksen, ja kun tajusin homman venyvän nykyinen asuntoni oli jo vuokrattu seuraavalle vuokralaiselle. Joten eikun kamat varastoon ja itse Ukin luokse evakkoon mökille. 

Tänään muuttofirma kuljettaa huonekalut ym ym vanhasta asunnosta varastoon Vallilaan 6-8 viikoksi. Ja toukokuussa firma kuljettaa samat kamat toiseen suuntaan eli Vallilan varastosta uuteen asuntoon Punavuoreen.

Yksi helppo muutto vaihtui kahteen työlääseen muuttoon. Arvaa harmittiko...

Hyvästi

Hyvästit pitkäaikaiselle ja rakkaalle Kodille, kivalle puutarhalle ja kutsuville lenkkipoluille. 

Blogista löytyy kymmeniä postauksia vuosilta 2013-18 mm. tunnisteilla 

”sisustus”, ”parveke/lasikko”, ”puutarha”, ”kukat”, ”kävely” ja ”luonto”.

ja tyhjempänä.

Tyhjää ja haikeaa... 

Onneksi kolme yli 30 vuotta vanhaa köynnöskukkaa - kaksi posliinikukkaa ja yksi kultaköynnös - saavat jatkaa elämäänsä omassa tutussa paikassa, kukista pitävän nuoren perheen hoteissa :):)

Koti tyhjänä

Muuttomiehet hakivat pöydät, tuolit, matot, kirjahyllyt, sängyt, lamput, taulut, astiat. Fidan auto kuskasi tarpeettomia vaatteita, kenkiä, kattiloita. Kuljetusliike vei ylimääräiset kirjat ja peräkärryllä raahattiin useita säkillisiä roinaa kaatopaikalle.

Vanha koti on lähes tyhjä. Pari laatikkoa odottaa vielä kuljetusta mökille, neljä jättikassia kyytiä Punavuoreen, kasa vaatteita tammikuista myyntirekkiä Reloveen, hyllyllinen vanhaa Arabiaa oikeaa osoitetta. Ja Ikean leveä sänky, pino lastenkirjoja ja kasa vanhoja puuhenkareita pääsyä Karon perheen uuteen kotiin. 

Tervetuloa Mikko, Vaimo ja Vauva. Uskon että viihdytte, kuten mekin :):)

 

Viimeisiä viedään

Itä-Helsingin kodin muuttoruljanssin (täällä) välissä käyn pari kertaa päivässä ulkoiluttamassa Murua molemmille rakkaiksi tulleilla reiteillä. Kun Muru pysähtelee nuuskimaan huurteisia lehtiä, minä ehdin nauttia harmaan luonnon keskeltä löytyvistä yllättävistä väripilkuista.

Mieli hyvästelee tutut soratiet, puistot ja kanavan varren (täällä, täällä ja täällä). Tuulisen meren ja rannan lukuisat sorsat, kaukaa pilkistävän Roihuvuoren vesitornin (täällä).

Paljon ihania muistoja Itä-Helsingin kävelyretkistä. Milloin vaunuja tai rattaita työntäen, milloin villiviikarin perässä juosten, milloin väsynyttä kanssakävelijää reppuselässä kantaen. Kävelyjä keinupuistoon, retkiä sorsia ruokkimaan, pajunkissoja poimimaan ja reissuja lahden ympäri. Väliin innokkaana lenkkeillen, väliin huolissaan löntystäen. 

Rakkaita seutuja ja rakkaita muistoja - rakkaimpieni kanssa.

Tonttumuistoja

Olen purkamassa ja siivoamassa entistä rakasta Itä-Helsingin kotiamme, jonka saimme lokakuussa myytyä mukavalle nuorelle perheelle. Perheelle, joka yllättäen paljastui talon suunnitelleen arkkitehdin pojan läheiseksi ystäväksi ja yhden oman tyttäremme tutuksi. Tuntuu hyvältä, kun meille niin rakkaaseen taloon tulee asumaan ihmiset, jotka ikäänkuin ”tuntee”. 

Muutto lähes 40 vuoden asumisen jälkeen on Valtava Homma. Löytyy paljon tarpeellista ja lähes yhtä paljon tarpeetonta. Paljon olen ehtinyt käydä läpi viimeisen parin viikon aikana niin konkreettisesti kuin mielen tasolla. Tunteita ja muistoja risteilee kaiken aikaa, vaikka koti pääosin on hyvästelty jo pari vuotta sitten. 

Laatikoittain valokuvia siirtyy sellaisenaan Punavuoreen, jossa käyn ne (ehkä) tarkemmin läpi. Saa nähdä, toteutuuko aikeeni. Onneksi seuraava muuttoni on sovittu jo maaliskuulle, jolloin tavaroita on taas käytävä läpi. Mutta tästä lisää (ehkä) keväällä...

Mutta palataan tonttuihin :) Nämä pikkuruiset ja rakkaat savitontut ovat olleet joulujemme ilo vuosia (täällä ja täällä). Alkujaan tonttuja oli pari kymmentä - lisää löytynee mökin joulupiiloista. Parin sentin mittaiset tontut on ostettu jo 1990-luvulla partion joulumyyjäisistä. Kolme tytärtäni kävivät useita vuosia partiossa, jossa he yhtenä jouluna olivat muiden sudenpentujen kanssa askarrelleet myyjäisiä varten pari sataa tonttua.

Tykkään näistä persoonallisista minimiehistä ja ne koristavat edelleen jouluani. Onneksi vielä pari saviukkoa löytyi raivatessani yhtä romulaatikkoa :):)

Uusissa maisemissa

Ollaan Ukin kanssa muuttamassa. Jatkossa asutaan sekä Punavuoren kaksiossa Helsingin keskustassa että Suomusjärven loma-asunnossa Salon laitamailla - vuorotellen, yhdessä ja erikseen. Viimeinkin pystyimme luopumaan kauniista ja rakkaasta, mutta lasten muutettua liian isoksi käyneestä Itä-Helsingin perheasunnostamme. Tuntuu hyvältä ja jännältä.

Punavuoren asunnossa on yllättävän hiljaista ja ihanan valoisaa. Ikkunasta näkyy iso vehreä puisto ja aktiivissa käytössä oleva urheilupuisto. Meri ja Hietsun kirppis on kävelymatkan päässä. Ja lähikortteleista löytyy monenmoisia kuppiloita ja pikkukauppoja. Kaduilla liikkuu paljon eläkeläisiä, lapsiperheitä ja ällistyttävän paljon koiria emäntineen tai isäntineen.

Olen rakastunut - Punavuoreen.