Pros&Cons

Vikinglinen pakettimatka Ahvenanmaalle oli halpa. Kahden hengen laivamatkat ja majoitus aamiaisineen siistissä ja mukavassa Park Aland -hotellissa maksoi huhtikuussa 112 euroa. 

Molemmat laivat - Amorella ja Viking Grace - olivat rauhallisia ja tilavia. Varsinkin uudessa Gracessa oli runsaasti paikkoja, joissa saattoi istua omissa oloissaan isojen näköalaikkunoiden edessä maisemia ihailemassa. Useita, helposti löydettäviä ja siistejä toiletteja! Autolla siirtyminen laivaan ja pois toimi vaivattomasti (auto edes-takas 44 euroa). Amorellan erikoisaamiainen oli huippua - etenkin kermainen parsapiirakka - ja aamun tarjoilijat sopivan seurallisia.

Huhtikuisesta Maarianhaminasta päällimmäisenä mieleen jäi verkkaisuus ja pysähtyneisyys sekä krokusten peittämät nurmikentät, Kastelholman kauneus ja joka paikkaan ehtivä tuuli. Parasta kahden päivän reissussa oli aamuhetki, kun Ukin kanssa istuttiin tuulen suojassa rantalaiturin vinolla puupenkillä nojaten venevajan pehmeän lämpimään lautaseinään.

Kiva pikamatka Mummin parista änkyräkohtauksesta huolimatta.

Tervan tuoksua

Maanantaiaamuna Ahvenanmaan sade vaihtui auringoksi, mutta tuuli jatkui. Hakeuduimme rannalle, josta löysimme tuulensuojaisan penkin entisöityjen venemakasiinien välistä. Idyllinen ja rauhallinen alue, jota vielä kunnostettiin kesää varten. Ihailimme ja silittelimme kauniin harmaaksi käsiteltyjä lautoja. Meri häikäisi ja terva tuoksui.

Koko Ahvenanmaalla on vain vajaat 30 000 asukasta, joten Maarianhaminassa ei ole tungosta. Kaupungin rakennukset ovat pääosin matalia ja osin huonokuntoisia. Puutarhat ja puistoalueet ovat isoja ja pursuavat näin keväällä narsisseja, skilloja, lumikelloja ja monenvärisiä krookuksia. Ja myös valkovuokot kukkivat aivan keskustassa puiden ja pensaiden juurilla.

Ennen laivan lähtöä istuimme pitkän tovin lämpimässä "taskussa" kodikkaan Baragstugan-kahvilan (täällä) takapihalla. Mummi herkutteli mehevällä Dajm-muruilla koristelulla puolukkapiirakalla. Luimme suomenkielisiä iltalehtiä, jotka ostin ruotsiksi kirjakaupasta, ja sunnuntaista Svenska Dagbladetia.

Dagbladetissa huomasin, että lehden kuolinilmoituksia koristi pääosin jokin muu figuri kuin risti, toisin kuin suomalaisten lehtien ilmoituksissa. Oli kukkaa, kitaraa, lemmikkieläintä, venettä, sydäntä ymym. Merkki maallistumisesta vai suvaitsevaisuudesta?

Kävelyä vai ruokaa

Huhtikuinen Ahvenanmaa oli yllättävän kolea ja suljettu. Ja ruotsalainen - suomella ei pärjännyt. Turismi alkaa vasta runsaan kuukauden kuluttua, joten pyörävuokraamot ja mm. Kastelholman linna avautuvat vasta toukokuussa. Linna olisi kiinnostanut, mutta onneksi kevääseen heräävässä linnan puistossa ja lahdenpoukamassa saattoi kävellä.

Olimme suunnitelleet iltapäiväksi pitkää kävely- tai pyöräilylenkkiä, mutta suunnitelmat muuttuivat osin Ukin nuhan ja osin sateisen ilman takia. Ja kuten monesti - yhden oven sulkeutuessa, toinen avautuu.

Jos kävelyretki olisi toteutunut, emme olisi keksineet käydä Kastelholman linnan kyljessä sijaisevassa Smakbyn ravintolassa (täällä). Smakbyn on avattu pari vuotta sitten ja sen omistaa ahvenanmaalainen julkkiskokki Michael Björklund. Valoisa ja tilava tallimainen uudisrakennus, jossa on rento tunnelma ja ystävällinen, nuori henkilökunta. Sunnuntai-iltana yllättävän paljon perheitä, lapsia lähes joka pöydässä  - positiivista.

Smakbyn ruoka oli pieni pettymys. Ehkä odotukset olivat liian korkealla ja muistoissa parin viikon takaisen Italian matkan herkut. Tilasimme isännän maistelumenun, jonka punajuuricarpaccio maistui liikaa mullalta, mutta kala-annoksen ohuesti gratinoidut kampasimpukat veivät kielen, samoin lihan lisukkeena lautaselle tiputeltu tumma tiivistetty kastike. Herkuinta oli makea, puolukoita (?) sisältänyt tuore leipä ja juustojen kanssa tarjoiltu tyrnigelee. Isäntää ei näkynyt, vaan ruoan valmistivat avokeittiössä häärineet nuoret naiset.

Täyteen tuli ja aterian jälkeen oli kiva körötellä empimisen jälkeen mukaan otetulla omalla autolla takaisin Maarianhaminaan ja hotellin pehmeään sänkyyn. Punkit muistettiin tarkistaa vasta kotona.

Ukin iloksi

Ukki täyttää tänään vuosia ja Mummi järjesti yllätysmatkan. Aamulla ajettiin Turkuun, josta jatkettiin laivalla Marianhaminaan, ja huomenna palataan Viking Gracella. Ukki ilahtui ja Mummikin nautti.

Meri oli tyyni ja Turun saaristo kaunis, vaikka sää oli kolea ja sateinen. Laivassa oli tilaa ja rauhallisia päivämatkustajia. Viisituntinen kului nopeasti. Pari tuntia nautittiin erikoisaamiaisesta - nimensä veroinen - samppanjoineen ja ihailtiin puhtaista (!) ja isoista - verrattuna kilpailijaan - ikkunoista ohilipuvia saariston huviloita. Pari tuntia istuttiin laivan eturavintolassa - taas ikkunan ääressä - lukien ja tuijottaen sumuista merta. Ja äkkiä oltiin perillä.

Nyt kerätään voimia illalliskoitokseen...