Marie Anne Collot-Falconet: Peeter I portree, 1767
Kardiorgin taidemuseossa Tallinnassa (täällä) oli maalausten lisäksi esillä veistoksia. Kiinnitin huomiota kahteen pienempään veistokseen. Toisen kerroksen aulassa ihailin Pietari I Suuren pronssista rintakuvaa ja ensimmäisen kerroksen avoimessa veistosvarastossa ihmettelin Wäinö Aaltosen kipsistä tekemää Aleksis Kiven päätä.
Nuori ranskalainen kuvanveistäjä Marie Anne Collot-Falconet (1748-1821) veisti Pietari Suuren (1672-1725) rintakuvan työskennellessään 12 vuotta Pietarissa kuvanveistäjä Etienne Falconetin (1716-1791) avustajana. Ranskalaiset kuvanveistäjät olivat Venäjällä keisarinna Katariina II Suuren (1729-1796) kutsusta, sillä keisarinna toivoi heidän tekevän - ihailemansa Pietari Suuren muistoksi - jättimäisen ratsastajapatsaan Pietarin paraatipaikalle.
Muuttaessaan Pietariin Marie Anne Collot oli vasta 18-vuotias kuvataiteen opiskelija, kun hänen opettajansa Etienne Falconet oli viisikymminen, kansainvälisesti arvostettu kuvataiteilija. Vuosi muuton jälkeen Marie Anne meni naimisiin Etiennen 26-vuotiaan taidemaalaripojan Pierre-Etienne (Peter) Falconetin (1741-1791) kanssa. Seuraavana vuonna he saivat tyttären Marie Lucien (1778-1866), mihin heidän onnettomaksi sanottu avioliitto käytännössä loppui.
Marie Anne Collot osoittautui jo nuorena taitavaksi kuvanveistäjäksi ja teki rintakuvia useista aikansa julkkiksista. Pietarissa hän sai tehtäväkseen toteuttaa Pietari Suurta kuvaavan ratsastajan pään ja kasvot. Kadriorgin taidemuseossa näkemäni pronssiveistos olikin yksi Collotin ”harjoitelmista”. Kolme kertaa luonnollista kokoa suurempi ratsastajapatsas oli kokonaisuudessaan äärimmäisen haastava toteuttaa, mutta lopulta Vaskiratsastajana nykyään tunnettu jättimäinen monumentti paljastettiin vuonna 1782.
Kardiorgin taidemuseon ensimmäisessä kerroksen sivuhuoneessa on yleisölle avoin, pieni ja ahdas veistosvarasto, jonka vitriineissä on vieri vieressä kymmeniä veistoksia - pääosin kipsisiä ja useimmat ilmeisesti kopioita.
Varaston oven vieressä huomasin heti tutunnäköisen rintaveistoksen. Ihan kuin Wäinö Aaltosen (1894-1966) veistämät Aleksis Kiven päät, joita olen katsellut ainakin Helsingissä ja Turussa (täällä). Ja veistokseen kiinnitetyn nimilipun mukaan totta se oli - Aleksis Kivi oli päässyt myös Tallinnaan :) Mutta mitään vahvistusta asialle en netistä löytänyt. Googlen tekoälykin vastasi yksioikoisesti: Tallinnassa ei ole yhtään Aleksis Kiven eikä Wäinö Aaltosen veistosta.
Uskon, että taidemuseossa näkemäni Aleksis Kiven kipsipää oli kopio, mutta silti, olisi tehnyt mieli tietää lisää kipsipään historiasta…
Wäinö Aaltonen: Aleksis Kivi, ajoittamaton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti