Lauran luona

Lähes joka kerta kun matkustan Siskon luokse Ranskaan, käymme yhtenä päivänä hänen kanssaan lounaalla La Laurassa - yhdessä Siskon lempiravintolassa Cannesissa. 

Näin teimme myös SerkkuLeidien kolmipäiväisellä reissulla (täällä). Tosin Sisko yritti suosittaa toista ravintolaa, koska pelkäsi että Laurasta ei luonasruuhkassa löydy vapaata viiden hengen pöytää. Mutta minä halusin koettaa, ja emäntä löysi kuin löysikin meille pienen odottelun jälkeen paikat :)

Kaikille Leideille sopi hyvin kokea hieman italialaisen rentoa tunnelmaa hienostuneen Cannesin vilinässä. Ja herkutella Bruschetta-alkupaloilla ja Pasta Vongole -spagetilla :)

Ehkä Turun serkuistakin tuli La Laura -faneja ja Cannesissa kuullaan jatkossa: ”Ei teil mittää ruokaa sattuis olemaa?”  

Bruschetta

Pasta Vongole

Leidit Cannesissa

Kuopusserkku äkkäsi heijastuksen Palais des Festivals -tapahtumakeskuksen seinässä -

ja ikuisti Leidit kännykkäkamerallaan :) 

Ensimmäinen kokonainen päivä SerkkuLeidien Ranskan reissulla (täällä) kului runsaan puolen tunnin päässä Siskon huvilalta olevassa Cannesissa, jossa edellisenä päivänä oli alkanut vuosittainen kuuluisa elokuvafestivaali - 77. kerran sitten avajaisvuoden 1946. 

Festivaalien takia suositun rantakaupungin kaduilla pörräili tavallista enemmän mielenkiintoisen ja erikoisen näköistä porukkaa - osallistujia ja järjestäjiä, joiden seuraaminen jo itsessään olisi riittänyt päivän ohjelmaksi :) Yhteenkään staraan emme kuitenkaan törmänneet tai emme ainakaan tunnistaneet, vaikka kovasti yritimme bongata kuopusserkun fanittamaa Meryl Streepiä - supertähteä, joka oli edellisenä päivänä saanut Kultaisen palmun kunniapalkinnon. Meillä kuitenkin riitti asian ympärillä hauskaa vitsiä koko matkan ajaksi, ja näimmehän me lukuisia Merylin mainosjulisteita ja lehtiotsikoita :)

Tähtibongailun lisäksi haistelimme ihanaa Forvillen ruokatoria ja kiipesimme Notre-Dame dEsperance -kirkolle lähinnä sieltä avautuvien näköalojen takia. Ja odottelimme kadunkulmissa, kun kuopusserkku kävi shopppailemassa tuliaisia mm. kotona odottavalle, parivuotiaalle koiralleen :)  

Toki ehdimme myös herkutella pitkään ja hartaasti yhdessä Siskon lempiravintoloista, mistä pari sanaa huomenna….

Parsan aikaa Forvillen ruokatorilla 

Valokuvaajien apuvälineitä :)

Pilvistä Cannesin rantaa…

… ja sateen tyhjentämiä katuja :) 

Kuopusserkun lempistara

Notre-Dame dEsperance -kivikirkon juurelta aukeaa komea näköala 

kaupungin kattojen yli vuoristoon ja merelle. 

Ranskan tuomisia

Viimeksi Siskon luona vieraillessa pakkasin matkalaukkuun pääosin kesävaatteita. Silloin sattui koleat ilmat, ja palelin. Nyt päätin ottaa mukaan Suomessa käyttämiäni kevätvaatteita sekä villa- ja toppajuttuja. Tällä kertaa lomapäiväni olivat Etelä-Ranskankin mittapuun mukaan tavallista lämpimämpiä eli joka päivä oli yli 25 astetta. Ja taas oli matkassa väärät vaatteet.

Sainpahan hyvän tekosyyn ostaa pari ihanaa uutta kesävaatetta. Heti ekana aamuna ostin Cannesin kauppakujalta näköiseni vaalean ja ohuen pellavajakun. Kallis, joten hinta jääköön salaisuudeksi, mutta ihanaakin ihanampi. Sisko hehkutti, että selkäpuolen rypytys tuo kivaa täyteläisyyttä luihulle (= rinnattomalle) ylävartalolleni. Puin jakun heti päälle, ja se sai kehuja Siskon leidiseurueelta (täällä).

Fayencen markkinaretkellä (täällä) ostin sivukadun pikkuruisesta kenkäkaupasta paksupohjaiset, tosi pehmeät ja taipuisat nahkasandaalit, joissa oli sopivasti kiiltävää pintaa - lakeria - ja "timantteja". Alessa maksoivat vain 50 euroa! Ovat tosi mukavat ja tukevat jalassa - ovathan tarkoitettu kylän naisille mukulakivikävelyyn, kuten Sisko totesi.

Markkinoilta oli "pakko" ostaa lämpimän veden helmistä punottu, pitkä monivärinen helminauha. Koska sen värit sopivat täydellisesti kesäasujeni värimaailmaan, ja se maksoikin "vain" 35 euroa. Puhelias, mukava (ja kaunis) naismyyjä kehui Siskolle Cotignacin kylän viikkomarkkinoita lähialueen parhaiksi ja kylää muutenkin vierailun arvoiseksi. Sinne seuraavalla reissulla!

Ostaminen on kivaa - häpeä tunnustaa...

Unikkopeltoja ja tryffeleitä

Keväinen päivä Etelä-Ranskassa kului ranskalaisen laiskasti. Siskon toimiessa kuskiessa hurautettiin aamupäivällä Seliansin hiljaiseen ja idylliseen pikkukylään - prinsessojen tapaan, sillä Englannin prinsessat Diana ja kälynsä Fergie lomailivat kylässä 1996. Matkalla ihailtiin maalauksellisia unikkoniittyjä ja pysähdyttiin välillä pastislasilliselle - Siskon edellisviikon leidiystävien innoittamina.

Syötiin pitkään ja perusteellisesti täpötäydessä Cannesin sivukadun ulkoravintolassa - tutussa DaLaurassa (täällä), jossa omistajarouva tervehti poskisuudelmin. Tryffelillä maustetun alkusalaatin jälkeen Siskolle hummeriravioleja ja minulle simpukkapastaa, minkä jälkeen jälkkäriksi mahtui enää pikkuespressot.

Loppupäivä lorvailtiin filmiväen valtaamassa, helteisessä Cannesissa, jossa tänään alkoi 70. filmifestivaalit. Ja mummi löysi pari ihanaa pellavaista kesävaatetta...

Tuoreita tryffelin siivuja lehtisalaatin kera. Hyvää oli, mutta orvokki jäi syömättä.

Alppien yli lämpöön

Kuudelta Vantaalle, kahdeksalta koneeseen, yhdeltä lounaalla Cannesin rantaravintolassa neljän suomalaisleidin kanssa ja kuudelta leivoskahveilla Siskon upeassa puutarhassa (täällä). Näin alkoi Mummin kolmipäiväinen kevätloma Siskon ja miehensä Ranskan kodissa.

Ensimmäinen päivä puristi kaikki mehut, mutta aurinko paistaa ja ruusut kukkivat...

Merta ja simpukoita

Meri - haju ja kohina - peilityyni tai myrskyn myllertämä. Kaikki käy. Rakastan merta - tuijottaa horisonttia rantakalliolta, vaeltaa rannalla, istua hiekalla ja ja laskea aaltoja. Onneksi sain taas tuijotŧaa ja haistella Välimerta. Onneksi ehdin ennen turistijoukkoja. Meri oli lähes yksin minun, Siskon ja Äitimuorin.

Taas syötiin herkullista valkosipulista simpukkapastaa, valuvaa mozzarellaa ja lämmintä suklaatorttua ravintola Da Laurassa. Ja hedelmäistä, kylmää italialaista roseviiniä - talolla toki Miehensä tarjoamaa ranskalaista.

Da Laura

Sisko ja sen Mies veivät Mummin ja Ukin yhteen lempiruokaloistaan, italialaiseen Da Lauraan Cannesin keskustassa. Syötiin Siskon herkkua, valkosipulista simpukkapastaa (Pasta vongole), alkuun jaettiin Insalata caprese ja lopuksi vatsaan ahdettiin vielä tuoremarja- ja suklaatorttua kermavaahdon kanssa. Kodikas, maukas ja ystävällinen paikka. Kaiken kruunasi pöytä ulkoilmassa kävelykadun reunassa. Seurattiin ohikulkevia tyylikkäitä ranskalaisia ja vapaana omistajan vieressä kulkevia monenrotuisia koiria.

Aamupäivällä heräteltiin ruokahalua Cannesin värikkäällä, katetulla ruokatorilla: viinirypäleitä, juustoja, oliiveja, sieniä, persikoita, salaattikekoja, kukkia, kaloja, säilykkeitä ym. ym.