Kadriorgin puiston ytimessä on juhlavan näköinen barokkityylinen palatsi, jonka Venäjän tsaari Pietari I Suuri (1672-1725) rakennutti vuosina 1714-1725 valloittamaansa Tallinnaan (täällä). Tosin tuolloin kaupunkia kutsuttiin saksankielisellä nimellä Reval, joka suomeksi muuttui usein Rääveliksi. Nykyinen nimi Tallinna vakiintui kaupungin nimeksi vasta Viron ensimmäisen itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1918.
Pietari I halusi korostaa Venäjän ”eurooppalaisuutta” ja palkkasi kesäpalatsinsa rakentamiseen mestareita ympäri Eurooppaa - pääarkkitehdiksi italialaisen Nicola Michettin (1675-1743). Pietari Suuri kuoli kuitenkin vuonna 1725 juuri ennen palatsin valmistumista ja hänen vaimonsa Katariina I (1684-1727) pari vuotta myöhemmin, minkä jälkeen Venäjän hallitsijoiden kiinnostus palatsia ja koko aluetta kohtaan hiipui.
Seuraavan parin sadan vuoden aikana palatsia käytettiin lähinnä satunnaisesti. Rakennus oli pitkiä aikoja tyhjillään eikä sen kalusteista pidetty huolta. Kun palatsi puistoineen Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1918 luovutettiin Tallinnan kaupungille, sisustuksessa ei ollut enää jälkiä tsaarin ajasta.
Palatsi avattiin ensimmäisen kerran taidemuseona jo vuonna 1927, mutta Neuvostovallan aikana (1940-1991) rakennus päästettiin taas tosi huonoon kuntoon. Viron uudelleen itsenäistyttyä kesällä 1991 palatsissa tehtiin mittava remontti ja se avattiin kesällä 2000 Kadriorgin taidemuseona. Museo on osa Viron taidemuseota ja siellä on esillä lähinnä Länsi-Euroopan ja Venäjän vanhempaa taidetta.
Rakennuksessa esillä olevaa taidetta enemmän minua kiinnosti huikea rakennus. Etenkin italialaistyylinen juhlasali oli hämmentävän upea. Kahden kerroksen läpi ulottuvassa salin katossa ja seinissä oli säilynyt 1700-luvun alun komeat maalaukset, kipsikoristeet sekä Pietari I:n ja Katariina I:n sinitaustaiset monogrammit.
Ihastuin palatsissa myös tsaarin ajalta säilyneisiin kaakeliuuneihin. Sivuhuoneista löysin kolme komeaa ”jalallista” uunia, jotka oli tehty vuonna 1720 Pietarissa valmistetuista, sinivalkoisista kaakeleista.
Ei ihme, että Kardiorgin palatsia on kuvattu yhtenä pohjoismaisen barokin kauneimpana helmenä. Ja rakennus oli palatsiksi juuri sopivan suppea turistimumminkin koluttavaksi :) Suosittelen, vaikka museon keskiaikaiset maalaukset eivät kiinnostaisikaan…
Palatsin upea juhlasali ulottui kahden kerroksen läpi.
Juhlasalissa olevan takan yläpuolella oli Pietari I:n monogrammi.
Vastakkaisella seinällä oli hänen puolisonsa Katariina I:n monogrammi.
Yksi palatsin kolmesta tsaarinaikaisesta kaakeliuunista.
Sinivalkoiset kaakelit oli koristeltu maisema- ja kasviaiheilla.
Joissakin uuneissa näkyi myös kaakeli, johon oli kuvattu tsaarin vaakuna eli kaksipäinen kotka.
Tuntematon taiteilijan Katariina I:n ratsastusmuotokuva 1700-luvun puolivälistä.
Copy after Georg Christoph Grooth (1716-1749)
Tuntematon taiteilijan Pietari Suuren muotokuva 1700-luvun puolivälistä.
Theodor Gehlhaar (1805-1872): Imperial Summer Residence in Kadriorg, ca 1835
Kadriorgin palatsi syyskuussa 2026
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti