Sade-ennusteista huolimatta päätimme maanantaina toteuttaa suunnitelmamme ja matkustaa päiväksi Oxfordiin, joka sijaitsee 80 km Lontoosta luoteeseen. Tavallisesti kaupunkiin pääsee useita kertoja tunnissa bussilla tai junalla Paddingtonin asemalta, mutta matkapäivänämme Paddingtonin vaihdehässäkän takia aseman koko junaliikenne oli pysähdyksissä pitkälle iltapäivään, joten jouduimme kiertämään pienempien asemien kautta parilla junavaihdolla. Tulipahan tehtyä maaseutukierros, kuten konduktöörimme totesi perienglantilaisella ystävyydellä.
Oxford on todella vierailun väärtti - sateessakin. Vanhoissa rakennuksissa huokuu sivistys ja kaupunki vilisee koulupukuihin pukeutuneita lapsia ja nuoria. Vaikka aurinko olisi ollut mukavampi matkakumppani, niin sadekaan ei liiaksi haitannut, sillä pahimmat kuurot osuivat junamatkojen ja lounaan aikaan - söimme hyvän ja sopivan rasvaisen fish&chips -pubiannoksen opiskelijoiden ja turistien keskellä.
Oxfordissa on noin 150 000 asukasta, joista neljännes on opiskelijoita. Kaupunki elää yliopiston ympärillä ja keskellä. Oxfordin yliopisto on vanhin (750v) englanninkielinen yliopisto ja siihen kuuluu 38 erillistä collagea, joilla kullakin on omat asuinkampuksensa, opinto-ohjelmansa ja perinteensä. Joidenkin collageiden yhteiset tilat ovat avoimia myös vierailijoille. Me kiertelimme Christ Church collagessa (650 opiskelijaa), joka on yksi tunnetuimmista ja suurimmista Oxfordin collageista. Sen ruokasalissa ja muissa tiloissa on kuvattu useita Harry Potter -elokuvien kohtauksia.
Turistit pääsevät töllistelemään mm. Christ Church collagen sisäpihoja ja upeaa vanhaa ruokasalia (400 istumapaikkaa), jos sali on vapaa - onneksemme oli. Opiskelijat syövät pitkissä pöydissä kahdesti päivässä muotokuvien koristamien korkeiden seinien suojissa. Nytkin banaanit ja päärynät odottivat sivupöydillä lautasille jaeltuina illallissyöjiä. Vartijan mukaan opiskelijoiden on edelleen pukeuduttava illallisille iltapukuun (ymmärsinköhän väärin?).
Kaupungissa käy 9 miljoonaa turistia vuodessa, joten kesäkuukausina taitaa olla tungosta. Nyt lokakuussa ja tihkusateessa saimme kulkea kujilla aika rauhassa ja ilman jonoja. Ajoittain jopa Mummikin sulautui opiskelijoihin ja vaipui muistoihin...
