Tällä viikolla Turussa innostuttiin Fuugaksi nimetystä musiikkitalosta, jonka pääsalissa saatiin nauttia uuden rakennuksen ensimmäistä konsertista. Toista sataa vuotta sitten vuonna 1903 kaupungissa kohistiin uudesta kirjastorakennuksesta, joka oli valmistunut Aurajoen toiselle puolelle vinosti Tuomiokirkkoa vastapäätä.
Rahat kirjaston rakentamiseen oli lahjoittanut kauppaneuvos Fredric von Rettig (1843-1914), jonka pojanpoika Hans von Rettig (1894-1979) muistetaan paitsi suvun omistaman tupakkatehtaan johtajana myös Rettingin palatsin - nykyinen Aboe Vetus Ars Nova -museon - ensimmäisenä omistajana (täällä).
Fredric von Rettigin vävyn, arkkitehti Karl August Wreden (1859-1943) suunnittelema komea tiilirakennus toimii edelleen kirjastona. Tosin nykyään laajennettuna uudella rakennuksella, joka valmistui vanhan kirjastorakennuksen viereen/taakse vuonna 2007. Vanhasta rakennuksesta löytyy kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki, kun taas uuteen rakennukseen on sijoitettu lasten ja nuorten alue sekä ns. Tieto-osasto.
Näiden kahden rakennuksen lisäksi kirjastokortteliin on yhdistetty entinen maaherran kansliarakennus. Tämä vuonna 1818 valmistunut rakennus on suojeltu eikä sen purkaminen 2000-luvulla, jolloin kirjastokokonaisuutta uudistettiin, ollut mahdollista. Nykyään kansliarakennuksen alakerrassa toimii kahvila Sirius, jossa vierailin kesällä 2024 (täällä).
Vuonna 1924 vanhan kirjastorakennuksen pääoven eteen pystytettiin Turun ensimmäinen suihkukaivo. Se rahoitettiin turkulaisen liikemiehen Gustav Albert Petreliuksen (1836-1910) testamenttilahjoituksella. Perheetön mies lahjoitti Turun kaupungille lähes kaiken omaisuutensa, ja perustetun lahjoitusrahaston turvin kaupunki tuki vuosikymmeniä erilaisia taidehankintoja. Suihkukaivon toteuttivat kuvanveistäjä Gunnar Finne (1886-1952) ja arkkitehti Armas Lindgren (1874-1929).
Lähes sata vuotta myöhemmin 2010 G.A.Petreliuksen suihkukaivon viereen pystytettiin turkulaisen kuvataiteilijan Saara Ekströmin (s.1965) Kertosäe-niminen teräksestä tehty, läpinäkyvä ”aita”. Noin metrinkorkuisen betoniaidan päälle sijoitettu, 16 metriä pitkä terästeos sopii paikalleen erinomaisesti.
Samanaikaisesti herkkyyttä, läpinäkyvyyttä ja voimaa viestivä teos oli kiva tuttavuus ja mukava jatke Ekströmin taiteeseen, johon tutustuin ensi kertaa viime kuussa Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa (täällä).
Juttu johti Turun uudesta musiikkitalosta vanhaan kirjastorakennukseen, ja edelleen Rettingin tupakkasuvun kautta kaupungin ensimmäiseen suihkukaivoon ja teräksiseen ornamenttiaitaan. Kiemurrellen asiasta toiseen jos kolmanteenkin, kuten jutuillani nykyään on tapana…
Vanha kirjastorakennus Vähätorin laidalla
Edessä Saara Ekströmin teräksinen Kertosäe vuodelta 2010 ja
takana G.A.Petreliuksen suihkukaivo vuodelta 1924.
Betonista ja lasista valmistettu uusi kirjastorakennus
Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti