Lazy days - or not

Kesää Taattisilla

Täällä taas ollaan Taattisten tilalla Merimaskussa. Kaunista ja viihtyisää - kuten aina - vaikka majoitus- ja kahvilatoiminta onkin tauolla ainakin tämän kesän (täällä). 

Olen viihtynyt Opiskelijtytön ja Lontoontytön perheiden kanssa. Edellinen tosin palasi puolisonsa ja 2 v ja 1/2 v poikiensa kanssa jo viime keskiviikkona pääkaupunkiseudulle. Onneksi ehdin viikon nauttia pikkupoikien seurasta ja vanhempien valmistamista herkkuaterioista - kanttarellikastiketta, kanttarellirisottoa, kanttarellipastaa - monen muun muassa :) 

Kanttarellejahan lähimetsissä on ennennäkemättömiä määriä. Lyhyellä lenkillä löytää helposti useamman litran. Ja ilokseen tytär löysi päätalon pihasta myös kolme madotonta ja upeaa herkkutattia.

Rakastan edelleen Tilan levollisuutta ja rauhaa, mikä tietty korostuu kun ei ole muita majoittujia. Ja tilaa - niin sisällä kuin ulkona.

Piipahdus Taattisilla

Nautin alkuviikosta pari vuorokautta Taattisten tilan kauneudesta ja rauhasta. Viihdyin, kuten niin monta kertaa aiemminkin :) Tilalla oli nyt äärest rauhallista - väliin tuntui, että jopa liian rauhallista - sillä tilan majoitus- ja kahvilatoiminta on tämän kesän tauolla. Ensi vuonna tilannetta arvioidaan uudelleen…

Etsi Dora :)

Dora-koira rakastaa maata pitkässä heinikossa. 

Opiskelijatytön ollessa Merimaskussa koira viettää kaikki päivät 

pitkässä liassa maalaistalon pihalla. 

Ja nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta, kuten emäntänsäkin :)

Love laatikossa

Tekstiilitaidetta

Taattisten tilan pienessä galleriassa on elokuun ajan esillä Marije Dijkstran ja Elina Prihan tekstiilitaidetta. Alakerrassa Marijen harmaan sävyisiä kudelmia ja yläkerrassa Elinan värikkäämpiä kuvakudoksia.

Taidokasta ja kaunista. Luonnonläheistä ja Taattisille sopivaa :)

Elina Priha: Maasta olet tullut, 2025

Joukossa on myös joitakin pieniä puutöitä :)

Elina Priha: Maan kehto, 2024

Touhua Tilalla

Viikko on kulunut hoitohommissa Tyttärien Tilalla Merimaskussa. Opiskelijatytön joka paikkaan ehtivän yksivuotiaan Taaperon ja tilan kukkapenkkien ja -istutusten hoito on pitänyt minua kiireisenä enkä ole ehtinyt edes blogia päivittämään :) 

Maanantai-iltana palasin pyöräreissulta Virosta (täällä) ja heti tiistaina ajoin loppuviikoksi Merimaskuun mummoilemaan. Nyt viimein könötän Ukin mökillä - sohvan nurkassa ja Muru kainalossa - ja bingetän (hehheh) Rantahotellia Areenasta. Hurmaava tanskalaissarja, joka minulta on aiemmin jäänyt katsomatta, vaikka Parasystävä on sitä useaan otteeseen kehunut. Katsomistahan sarjassa riittää, sillä Areenasta löytyy kaikki kymmenen kautta, joista jokainen sisältää 5-9 tunnin mittaista jaksoa. Jees :) 

Toivon - ja uskon - että jaksojen välissä saan myös kirjoitettua lisää onnistuneesta pyöräretkestä, kuten jo lähes viikko sitten lupailin (täällä). Toivossa on hyvä elää…

Majoja maalla

Juhannuksen alusviikolla Taattisten tilalla oli kolmipäiväinen lasten majanrakennusleiri. Esikoisen 7-vuotias nuorimmainen osallistui leirille ja minä olin hänen seuranaan illat ja yöt. 

Pikkupoika rakenteli joka päivä viisi tuntia majoja niityille ja metsään 12 muun innokkaan ikätoverinsa kanssa Iiro Tujulan osaavassa ohjauksessa. Illat tutustuimme yhdessä Taattisten tilaan ja ympäröivään Merimaskuun käyden mm. kesäteatterissa (täällä). Ja yöt nukuimme Pikkupojan tädin eli Taattisten tilan toisen emännän vierashuoneessa. 

Ja kyllä meillä oli hauskaa, joten ensi vuonna uudestaan. Ja silloin otamme ehkä mukaan myös Pikkupojan serkun - Mummin toisen lapsenlapsen…

Iiron työpöytää

Iiron jakama kartta ohjeineen piha-alueesta

Maatamo

Taattisten tilan pienen taidegallerian kesäkuinen näyttely on elämys. Kaksikerroksinen entinen mylly on oiva paikka kolmen helsinkiläisen kuvataiteilijan Minna Havaksen, Lempi Heiskasen ja Anna Jaatisen Maatamo-nimiselle yhteisnäyttelylle. 

Maatamo-sana tarkoittaa Maasta Kuuhun heijastuvaa Auringon valoa. Valo valaisee myös Kuun varjoisaa puolta ja erottuu parhaiten Kuun ollessa kapea sirppi. Kyseessä on siis tutumman kuutamo-sanan vastinpari. Kuutamohan taas tarkoittaa Kuusta Maahan heijastuvaa Auringon valoa.

Paristakymmenestä maalauksesta ja veistoksesta koostuva näyttely käsittelee heijastumia ja kohtaamisia - vuoropuhelua. Taiteilijoiden mukaan näyttelyn kullakin yksittäisellä teoksella on oma hehkunsa, mutta samalla ne toimivat heijastuspintoina toisilleen - paljastaen toisistaan jotakin yllätyksellistä. 

Pieni taidenäyttely on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka keskustelee koko ajan myös jännittävän näyttelytilan kanssa. Teokset ja tila saavat toisistaan lisää voimaa ja valoa, kuten taiteilijat toivoivatkin. 

Ja tämä välittyy kävijälle ja katsojalle. Ja kun tähän vielä sekoittuu ovista ja seinien raoista tilaan tulviva auringonvalo :)

Yksityiskohta yllä olevasta valokuvasta - sen oikeasta laidasta :)

Pieni kaksikerroksinen näyttelytila keskusteli kauniisti näyttelyn teosten kanssa :)

Tämä sininen salamataulu oli yksi näyttelyn yksittäisistä lempiteoksistani.

Äidin apuna

Alkuviikkoni kului taas Taaperoa hoitamassa Tyttärien Tilalla Merimaskussa.

Pikkumieskin osallistui lukuisiin keväthommiin. 

Tädin keramiikkaverstaan siivoamista

Työnjohtajana rakennushommissa

Kanoja paimentamista

Sängyn valtaaja

Tyttärien luona Taattisten tilalla yövyn yleensä keittiön viereisessä vierashuoneessa. Huoneen ollessa tyhjä muistan aina (lähes) vetää huoneen oven tiukasti kiinni, sillä myös Dora-koira on kiinnostunut tuosta rauhallisesta ja siististä huoneesta.

Joskus kuitenkin unohdan :) Jos/kun näin tapahtuu, en raski herättää koiraa, vaan annan sen nautiskella unensa loppuun…

Luonnon tutkija

Taattisilla valmistaudutaan kesään

Alkuviikko kuluu Tyttärien tilalla Taattisilla, jossa valmistaudutaan kovaa vauhtia kesän majoittujiin, kahvittelijoihin ja taidekurssilaisiin :) Keväällä Mummia tarvitaan lähinnä toisen Tyttären kymmenkuisen Taaperon hoitamiseen ja vahtimiseen. 

Mukavaa, tosin väliin myös väsyttävää hommaa :) Mutta ilolla autan, jotta Tilan emännät pystyvät kunnolla suunnittelemaan, siivoamaan, remontoimaan ja raivaamaan - tulevan kesän vieraita varten.

Tarkempaa tietoa Taattisten Tilan majoituspalveluista, kesäkahvilasta ja kurssiohjelmasta löytyy Tilan nettisivuilta (täällä) ja instagrammista (@taattistentila). 

Dora haluaa edelleen ahtautua omaan pentupesäänsä. Muu ei kelpaa :)

Oikealla kesägalleria ja vasemmalla taidetalli, 

jossa järjestetään mm. keramiikkakursseja.

Kaiken kruunaa myös ulkopuolisille avoin kesäkahvila Tila.

Ja tulevana Juhannuksen jo neljättä kertaa järjestettävät juhannustanssit :)

Loven luona

Olen viikonlopun Merimaskussa vahtimassa Lontoontytön kissaa, kun hän on ulkomailla hyvän ystävänsä häissä. Vitivalkoinen Love on mukava ja leikkisä sisäkissa - ihmisrakas ja hyväkäytöksinen sekä kova kehräämään. Valloittava uusi tuttavuus :) 

Kissan huollon ohella nautin saariston keväästä ja teen Tyttärien Tilan piha- ja puutarhahommia, ja nehän eivät koskaan lopu :) Suunnitelmissani on tänään istuttaa Tilan kahvilan taakse pari uutta rodoa ja siistiä - ehkä vähän vesoa - Lontoontytön taloa ympäröivää kallioluontoa. Muun muassa…

Harro ihan pihallla

Harro Koskinen: Ihan pihalla

Salon taidemuseossa on viimeisiä päiviä turkulaisen kuvataiteilija Harro Koskisen valokuvia, joissa hän on kuvsnnut perheensä elämää pienessä Porsskärin saaressa Ahvenanmaan itäisessä saaristossa 30 vuoden ajalta alkaen 1980-luvulta. Kyseessä on vuonna 1945 syntyneen Koskisen 80-vuotisjuhlanäyttely nimeltään Aika saaressa.

Harro Koskinen tunnetaan valokuvia paremmin yhteiskuntakriittisistä teoksistaan, joita hän teki etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin julkisuutta sai mm. Sikamessias-niminen teos, josta taiteilija sai sakkotuomioon johtavan jumalanpilkkasyytteen. Tämä underground-kausi on kuitenkin vain pieni osa Koskisen laajasta tuotannosta, ja nykyään myös Sikamessias kuuluu nykytaiteen museon Kiasman kokoelmiin. 

Salon näyttelyn valokuvat olivat suurennettuja digitaalisia vedoksia alumiinille ja taiteilijan yksityisomistuksessa, eikä niissä ollut mainittu vuosilukuja. Kaikissa neljässä näyttelysalissa oli valokuvia vanhan saariasunnon sisältä ja villiintyneestä pihapiiristä sekä vanhoista purjeveneistä ja ympäröivästä merestä.

Samalla kun Koskinen oli perheineen asunut saaressa he olivat vuosien ajan kunnostaneet ja entisöineet pihapiirin vanhoja rakennuksia pyrkien mahdollisimman pitkälle säilyttämään ja dokumentoimaan saariston katoavaa elämäntapaa. Valokuvista huokuukin rauha ja levollisuus. Tosin uskon, että vuodet saaressa ovat olleet työtä, työtä ja työtä - jatkuvaa puurtamista jo pelkästään talon ja tilan ylläpidossa, kunnostamisesta puhumattakaan…

Muni valokuva vanhan talon sisältä toi mieleeni Tyttärien Tilan Merimaskussa, ja etenkin sen pihapiiriin kuuluvan vanhan ns. Pakarintuvan (täällä, täällä ja täällä). Tuvassa on edelleen mm. samanlaiset ”laatikkoon rakennetut” kerrossängyt, jotka näkyivät myös Koskisen valokuvissa :)

Oli taas mukava piipahtaa Salon taidemuseossa, jonka rakennuskin kertoo kaupungin historiaa (täällä). Rauhoittua ja sivistyä kauppareissun lomassa :)

Etenkin tämä valokuva muistuttaa suuresti Tyttärien Tilan ns. Pakarintupaa (täällä ja täällä).

Salon taidemuseo toimii vanhassa veturitallissa.

Kevättä katsastamassa

Pistäydyin pari päivää Tyttärien Tilalla Merimaskussa. Tervehtimässä Lontoontyttöä ja Opiskelijatyttöä sekä jälkimmäisen kahdeksankuista Pikkupoikaa, ja katsastamassa josko Lounais-Suomessa olisi jo kevään merkkejä. 

Kaikki Tilalla kunnossa :) Dora-koira könöttää joko valjaissa pihalla tai tutulla paikallaan keittiön ikkunan edessä lintulautaa vahtimassa. Kissat Pablo ja Lala juoksevat ulkona aittojen alla tai sisällä ollessaan pyrkivät valtaamaan Dora-koiran pehmeän pedin. Ja kevään kukkia maljakoissa…

Ja sääkin lupailee kevättä. Vähän kevyttä lunta, kuten tänä talvena koko Etelä-Suomessa. Ja yhden päivän aikana pilvisen harmaa vaihtelee kirkkaan aurinkoisen kanssa - useampaankin otteeseen :)

Mutta odottamaani punatulkkua en lintulaudalla nähnyt, vain tiaisia ja pari rastasta. Tyttärien mukaan useampi punatulkku on ollut vakiovierailijoita, joten missä lie nyt lymyävät…

Dora tutulla paikallaan lintuja katsomassa. 

Pablo tutulla paikallaan eli vallannut Doran pedin. 

Linnunpöntöt odottavat puhdistusta…

Dora nuuhkimassa kevättä :)