perjantai 12. heinäkuuta 2024

Veturitalli museona


Salon taidemuseo pitää majaansa rautatieaseman vieressä olevassa, entisessä veturitallissa. Vuonna 1998 tämä yli satavuotias tiilirakennus kunnostettiin museon näyttelytilaksi ja sen viereen rakennettiin matalampi, vaaleaksi rapattu uudisosa toimisto- ja työtilaksi, jossa ajoittain on toiminut myös kahvila. 

Vanhan tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Knut Nylander (1839-1886), joka oli erikoistunut rautatierakennuksiin :) Rakennus valmistui 1899 eli vasta arkkitehdin kuoleman jälkeen ja se toimi vetureiden tallina ja korjaamona 1980-luvulle asti.

Alkuperäisessä tallissa oli tilat kahdelle veturille, mutta 1920-30 -luvuilla rakennusta laajennettiin niin, että samanaikaisesti sinne mahtui neljä veturia. Taidemuseon sisällä vanhoja rakenteita on säilytetty ja näyttelytiloissa on edelleen nähtävissä nämä neljä erillistä ”pilttuuta”. Tämä tilajako jäsentää mukavasti useita esillä olevia näyttelyitä, kuten myös nykyistä Tunne väreinä -kesänäyttelyä (täällä). 

Museon sisäpihalla on sielläkin nähtävissä jäänteitä entisestä veturitallista. Pihalla voi nähdä ns. venki- eli kääntöpöydän, jonka avulla talliin matkanneet veturit aikoinaan käännettiin. Nykyään kääntöpöydän päällä on vuonna 1921 Tampellan tehtailla valmistettu vanha veturi, joka on hankittu Haapamäen veturipuistosta. 

Lisäksi alkuperäisistä rakennuksesta on säilytetty vanha vesitorni, jonka ulkoseinässä on nykyään Salo Kello -niminen taideteos. Huomasin oikeaa kelloa muistuttavan teoksen ensi kerran tällä viikolla ja jäin ihmettelemään, miksi kellon viisarit juoksevat vinhaa vauhtia ympyrää. Onko kello rikki vai onko asiassa joku viesti?

Mökillä tarkistin asian (taas) netistä. Outo kello paljastui kuvataiteilija Taneli Rautiaisen (s.1983) tilateokseksi, joka ei näytäkään aikaa, vaan etenee, peruuttaa ja pysähtyy ennalta-arvaamattomasti :)

Veturitalliksi nimetystä taidemuseosta on tullut minulle Salo-reissujen vakiokohde. Etenkin museon upeat valokuvanäyttelyt ovat innostaneet minua mm. huhtikuussa 2017 (täällä), tammikuussa 2022 (täällä ja täällä) ja huhtikuussa 2024 (täällä). Mutta myös muuta taidetta esittelevät näyttelyt ovat tulleet tutuiksi, kuten Petri Ala-Maunuksen maisemateokset lokakuussa 2021 (täällä) ja viimeksi Mari Rantasen värikkäät huutomerkit (täällä).

Kauniisti entisöity rakennus ja kiinnostavia näyttelyitä. Suosittelen. Harmi, että kahvila ei enää ole toiminnassa…

Satavuotias veturi veturitallin kääntöpyödällä.

Tornissa on Taneli Rautiaisen Salo Kello -niminen taideteos :)

4 kommenttia:

  1. Kiitos Salo-vinkeistä. Vietän ”luppoaikaa” maanantaina Salossa, kun puoliso tekee työpäivän. Siispä taidemuseo, tori ja kirppis. Marita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai ei siis taidemuseo maanantaina! 😂

      Poista
    2. Kiva Marita, jos löydät täältä vinkkejä, vaikka en mikään Salo-ekspertti olekaan. Mutta Salon tori on pikkukaupungien torien ehdotonta huippua. Torilla on useampi pikkukuppila ja kaksi isompaa kahvilaa, joista toisessa kahvi tarjoillaan pahvimukeista ja toisessa ”posliinikupeista” - kullekin maun mukaan.

      Ja Salon kirpparit ovat myös kiertämisen arvoisia. Ja taidemuseo, mutta on kiinni maanantaisin, kuten totesit :) Itse kävisin myös sairaalan/kirkon mäellä, jossa Uskelan kirkko, mutta sekin on auki vain ke-su…

      Mukavaa lomapäivää, InnaVaara

      Poista
  2. Aamupäiväkahvit juotu torilla posliinikupista lämpimän (!), rapean munkin kera! 🤩 Marita

    VastaaPoista