Mökille tullessa ajoin Turun tielle vaihteeksi Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta, koska halusin piipahtaa tutussa Gyllenbergin taide- ja kotimuseossa. Taidemuseon puolella oli kesäkuun lopussa avattu Ajan hengessä -niminen uusi kokoelmanäyttely.
Signe ja Ane Gyllenbergin 400 taideteoksen kokoelma sisältää pääosin suomalaista taidetta. Poikkeuksena on harvat itämaiset taide-esineet sekä yksittäiset eurooppalaiset maalaukset 1500-1700 -luvuilta, kuten italialaisen renesanssimaalarin 1510-luvulla tekemä naisen muotokuva, johon ihastuin maaliskuussa 2023 (täällä).
Tällä kertaa museossa oli esillä useita aiemmista näyttelyistä tuttua ja mieluisaa teosta, kuten Schjerfbeckiä, Schilkiniä ja Linnovaaraa. Sain taas ihailla mm. yhtä Schjerfbeck-suosikkiani eli vuonna 1928 maalattua Eleganttia naista. Taulua, jossa 65-vuotiaan Helenen mallina on ollut nelikymppinen Dora Estlander - monesta muustakin taiteilijan maalauksesta tuttu serkun tytär.
Näyttelyssä oli nähtävillä myös nuoren Dora Estlanderin (1887-1968) muotokuva. Se on hankittu museon kokoelmaan vasta toukokuussa 2024 ja sen on maalannut suomalainen Verner Thome (1878-1953).
Uusi taiteilijatuttavuus minulle oli Taisto Ahtola (1917-2000), jonka moderni Pegasos-öljymaalaus vuodelta 1968 viehätti ja kiehtoi minua. Kotimuseon ikkunalaidalla äkkäsin Michael Schilkinin Madonna ja lapsi -nimisen veistoksen vuodelta 1956. Schilkinin (1900-1962) veistoksiin ihastuin jo toukokuussa 2022 Designmuseon näyttelyssä (täällä). Myös Gyllenbergillä tykästyin tähän hieman outoon, pitkulaiseen madonnaan, joka piti sylissään ennemmin taaperoa kuin pikkuvauvaa :)
Signe (1896-1977) ja Ane (1891-1977) Gyllenbergin huvilan lopulliset suunnitelmat laati arkkitehti Matti Finell (1889-1978). Peruslinjat rakennukselle kuitenkin suunnitteli talon tuleva isäntä Ane yhdessä veljensä Börje Gyllenbergin (1893-1976) kanssa.
Anen haaveena oli rakentaa Kuusisaareen huvila, joka mahdollisimman paljon muistuttaisi keltaista paviljonkia, jonka kolmekymppinen Albert Edelfelt (1854-1905) oli maalannut Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa -nimiseen tauluunsa.
Edelfelt oli maalannut tämän 1700-luvulla eläneitä henkilöitä kuvaavan taulun vuonna 1884 - kymmenisen vuotta ennen Anen ja Börjen syntymää. Carl Michael Bellman oli ruotsalainen runoilija ja muusikko, Kustaa III Ruotsin kuningas vuosina 1771-1792 ja Kustaa Mauri Armfelt (1757-1814) suomalais-ruotsalainen kreivi ja jalkaväenkenraali. Armfelt on muuten haudattu sukuhautaan Halikon kirkolle, jossa kävin heinäkuu 2021 (täällä). Ja Haaga tai Haga taas on tunnettu kuninkaallinen puisto Tukholmassa.
Ane Gyllenberg oli ostanut taulun vuonna 1919 huomenlahjaksi nuorelle vaimolleen Signelle ja Kuusisaaren huvilan valmistuttua 1938 taulu sijoitettiin paraatipaikalle salongin eli olohuoneen seinälle. Ja edelleen tuo kookas, kesäinen maalaus on samassa paikassa - 2020-luvun museovieraiden katsottavana ja tutkittavana :)
Helene Schjerfbeck: Elegantti nainen (Dora), n.1928
Verner Thome: Dora Estlanderin muotokuva, 1910
Michael Schilkin: Madonna ja lapsi, 1956
Taisto Ahtola (1917-2000): Pegasos, 1968
23-vuotiaan Signen ja 28-vuotiaan Anen hääkuva vuodelta 1919
Albert Edelfelt: Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa, 1884
Takana olevassa paviljongissa on paljon samaa kuin Gyllenbergien huvilassa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti