tiistai 23. elokuuta 2016

Valssia

Jään helposti viilaamaan pilkkua, ja nyt näin kävi valssin kanssa. Ovatko valssi ja hidas valssi eri tanssit, vai toinen vain toista hitaampaa? Onko olemassa myös nopea valssi? Entä mikä on wienervalssi? Netistä onneksi löysin jotain yleistietoa asian selvennykseksi. Ja eilisellä Sekahaun kurssilla Antti-Ville myös yritti selventää asiaa, vaikkei heti edes ymmärtänyt kysymystäni.

Valssiksi nimitetään tietynlaista kolmen iskun (yks, kaks, kol) tahdeista koostuvaa musiikia ja sen säestyksellä tanssittavaa tanssia. Valssia on soitettu ja tanssittu satoja vuosia, ja se on yksi vanhimmista seuratansseista. Aikojen kuluessa valssista on kehittynyt tai kehitetty sekä nopeita (esim. wienervalssi) että hitaita (esim. englantilainen ja amerikkalainen valssi) muunnoksia. Hidas valssi eroaa nopeimmista valsseista nykyään jo niin paljon, että se mielletään erilliseksi tanssiksi.

Kaikki valssimuunnokset ovat siis valssia, mutta musiikin tempo eli nopeus vaihtelee. Wienervalssin tempo on 60 tahtia minuutissa eli nopea, kun hitaan valssin tempo on vain 30 tahtia minuutissa. Suomalaisten valssikappaleiden tempo on tavallisesti 50 tahtia minuutissa (tai alle) eli lähempänä nopeaa valssia, ja lavoilla tanssitaan harvemmin oikeaa, tilaa vaativaa hidasta valssia.

Antti-Villen mukaan valssin askelluksessa tavoite on periaatteessa hitaan valssin askellus eli sekä ykkös- että kakkosaskel astutaan mahdollisimman pitkinä. Nopeissa valsseissa tempon nopeuden takia ei kuitenkaan ehdi astua pitkää kakkosaskelta, joten (perus)valssin askellus on muovautunut niin, että vain ykkösaskel on pitkä ja kakkosaskel astutaaan paikallaan taikka hieman tukijalan ohi menosuuntaan tai etuviistoon. Laiskimmat viejät voivat jopa tanssia valssia kävelyaskelilla, eli mies astuu oik jalalla eteen (yks) ja vetää vas jalan tämän vieren (kaks) vaihtaen painoa oik jalalta vasemmalle (kol).

(Perus)valssin askellus naisella on seuraava: Askel taaksepäin vas jalalla (yks), askel taaksepäin oik jalalla vähän vasemman ohi (kaks) ja lopuksi vas jalka oikean viereen (kol). Tämän jälkeen nainen astuu oik jalalla saman askelluksen joko taakse- tai eteenpäin taikka pyörien viejän ohjauksessa. (Perus)valssi etenee pääasiassa pyörien oikealle ja vasemmalle, ja eteneviä askelluksia otetaan hidasta valssia vähemmän.

Hitaasta valssista Orvokki kirjoittaa Villit askeleet -blogissaan (täällä): Hitaaseen valssimusiikkiin tanssitaan kahta erilaista tanssia. Toinen, jota useimmiten tarkoitetaan hitaasta valssista puhuttaessa, on englantilainen hidas valssi, jonka perusaskel on eteen-sivulle-yhteen. Toinen versio on amerikkalainen hidas valssi, jossa perusaskel on ohi-sivulle-paikalla (ns. sik-sak valssi).

Monimutkaista, joten Mummin kannattaa vain seurata viejää ja hänen askellustaan - ajattelematta sen kummemmin tempoja tai pilkkuja...

maanantai 22. elokuuta 2016

Kuvakato

Pirskatin Google! Ensin se pakotti käyttämään Picasan sijasta GooglePhotos-kuvienkäsittelyä. Ja nyt Se (tai onko joku oma möhläys?) on deletoinut blogistani kaikki valokuvat vuoden ajalta huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2016. Kuvat löytyvät onneksi edelleen sekä Picasasta että GooglePhotosta, mutta ovat tyystin kadonneet blogipostauksista - jäljellä on vain valkoinen neliö, jonka keskellä mustavalkoinen kielletyn ajosuunnan merkki.

Pitänee pikkuhiljaa yrittää lisätä oikeat kuvat takaisin oikeisiin kohtiin. Noin 250 postausta ja 250 valokuvaa. Onnistuukohan?

Arvaa harmittiko...

Koiran paikka

Isäntää odotellessa.

Emännän syödessä.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Aamuhämyssä

Kirjoja tuplana


Kahta on vaikea vastustaa: Lankoja ja Kirjoja. Lankaostoja olen viimeikoina onnistunut aika hyvin välttämään, koska lankakorit paisuvat neulomista odottavia keriä. Mitä nyt viime viikon kirpparireissulla oli pakko pelastaa pari seiskaveikka-pussia (täällä).

Toistaiseksi pystyn pidättäytymään uusien aikuisten kirjojen ostosta - parin viime vuoden aikana lukemattomien kirjojen kasat sohvan vieressä ovat kasvaneet suhteettomasti. Mutta lastenkirjoja on edelleen "pakko" ostaa. Onneksi hinnat kirppareilla ovat alhaisia - yleensä 20 sentistä pariin euroon.

Hämeenlinnan kirppiskierroksella ostin kahdella eurolla Selma Lagerlöfin (1858-1940) Peukaloisen retket villihanhien seurassa (WSOY 1994) - lyhennetty (296 sivua!) laitos Juhani Ahon sata vuotta vanhasta suomennoksesta Maija Karman (1958) kuvituksella. Tämän jälkeen löysin vielä pikkupojille ehkä helppolukuisemman version samasta tarinasta - Nils Holgerssonin ihmeellinen matka - Päivö Taubertin suomentamana ja Lars Klintingin isoilla mukavilla värikuvilla (WSOY 1989). Maksoi myös kaksi euroa, joten sekin päätyi ostoskoriin.

Tykkään Markus Majaluoman (1961- ) kirjoista, joista aikaisemmin olemme pikkupoikien kanssa herkutelleet kirjoilla Isä, koska joulupukki tulee? (WSOY 2005) ja Haikaroiden vauva (Tammi 1994). Majaluoma tunnetaan Nopolan sisarusten Heinähattu ja Vilttitossu -kirjojen veikeänä kuvittajana, mutta hänen omat humoristiset lastenkirjansa ovat hurmanneet niin minut kuin pikkupojat.

Kirppiskierroksella löytyi Majaluoman Isä, ostetaan kesämökki! (WSOY 2009) yhdellä eurolla ja Haikaroiden vauva 80 sentillä. Jälkimmäinen oli pakko korjata talteen annettavaksi vaikka Parasystävän tyttären pojille....

lauantai 20. elokuuta 2016

Porras Hämeessä


Sateisesta säästä huolimatta nautimme kaksipäiväisen Hämeen retkemme aikana sammalpeitteisistä harjuista ja kellertävistä viljapelloista, joiden halki köröttelimme pikkuteitä kiertäen Hämeenlinnasta Forssan kautta Riihimäelle. Autoon oli pakattu myös lenkkikengät ja metsävaatteet, mutta tällä kertaa kirpputorit veivät voiton...

Portaan pikkukylässä "ehdimme" onneksi kävellä pikkuretken ihastellen vanhoja harmaahirsisiä rakennuksia, joista useimmat ovat edelleen asuttuja. Porras on Hämeen härkätien varressa Kanta-Hämeessä. Kylän nimi tarkoittaa pitkospuuta tai entisajan silta ja viittaa siltaan, joka kulki kylän kohdalla kapean Turpoonjoen yli. Porras on toimiva 400 asukkaan kyläyhteisö, jossa matkailijat voivat yöpyä museoksi kunnostetun Nahkurinverstaan pihapiirissä.

Kodikkaassa Nahkurinverstaassa (täällä) on kaksi 2-6 hengen huoneistoa kunnostettu yöpyjille. Oiva paikka, jos haluaa retkeillä viereisissä Saaren tai Torronsuon kansallispuistoissa.



keskiviikko 17. elokuuta 2016

Häme hallussa


Mummin, Lontoontytön ja Opiskelijatytön kesäretki Hämeeseen - pääkohteena alueen kirpputorit. Aamulla ajettiin Mummin kuplalla Hämeenlinnaan ja aloitettiin kierros paikallisesta Kierrätyskeskuksesta. Samassa korttelissa löytyi sokerileipuri Suominen, jossa piipahdettiin myöhäisellä aamupalalla: kaikille kahvia ja ruisleipää - lisäksi Mummille vaniljapulla, Lontoontytölle kristallipulla ja Opiskelijatytölle paikallinen macaron-leivos.

Levähdyksen jälkeen jatkettiin Opiskelijatytön oivalla opastuksella ensin Keksikadun Suurkirpputorille, sitten Timon torille ja Kantolan kammarin kautta ehdittiin sopivasti ennen kuutta vielä Kulmakirppikselle.

Verkatehtaan kuppilassa tankattiin kahvia ja ruisleipää ennen 50 kilometrin matkaa Forssaan. Illallinen syötiin lähes tyhjässä ravintola Vispilässä (täällä): päivän kala (lohta), nyhtölammasburger ja grillattu maksa sekä lopuksi lähitilan juustoja. Ruoka oli ok ja palvelu ystävällistä. Pankkiautomaatin jälkeen ajeltiin parinkymmenen minuutin matka ilta-auringon ja sateenkaarten värittämän kauniin pelto- ja järvimaiseman halki yöpymispaikkaamme Nahkurinverstaalle.

Entisöidyn Nahkurinverstaan ystävällinen emäntä, alakerran puusauna ja kirppissaaliin tutkiminen kruunasivat "tyttöjen" mukavan reissupäivän.


tiistai 16. elokuuta 2016

Aarresaari


Salon kirpputoreista Vilhonkadulla sijaitseva Aarresaari on paras. Tilava, siisti ja valoisa - ainakin näin kesällä. Myynnissä monenmoista: lasten ja aikuisten vaatteita, astioita, keräilyrompetta, pientä kodin kamaa, valaisimia, lehtiä, kirjoja ym. ym. Ja tavara vaihtuu ahkeraan. Lisänä iso kahvila sekä hyvä ja edullinen (iso kuppi santsilla 1,5 euroa) kahvi. Ja hinnat pääosin kohdallaan.

Eilen kiertelin pitkästä aikaa Aarresaarella yksinäni. Sain rauhassa tutkia ja näprätä jokaisen pöydän tarjontaa. Ilman että rakentelin sisääni paineita että joku muka odottaa että minun pitäisi kiirehtiä. Rakastan paineetonta ja kiireetöntä hortoilua kirppukamojen keskellä. Mihinköhän tuotakin on käytetty? Miksi tuo on jäänyt käyttämättä? Minullakin oli tuollainen parikymmentä vuotta sitten.

Eilisen ekalla läpikäynnillä huomasin silmäkulmasta erään pöydän alahyllyllä lankapusseja. En mennyt edes tutkimaan, koska olen useasti pettynyt luultuani että puoleksi käytettyjä lankavyyhtejä onnistuisi löytämään halvalla. Yleensä lankamyyjät ovat olleet hyvin (liiankin) hintatietoisia. Toisella pöytäkierroksella kumarruin kuitenkin lankanyssyköiden äärreen. Yllätys, yllätys: pussillinen korkeintaan puoliksi käytettyjä seiskaveikka-lankoja maksoi vain kaksi euroa. Mummi osti kaksi pussia eli alakuvassa näkyvät seiskaveikka-langat yhteensä neljällä eurolla!

Syksyllä siis syntyy sukkia solkenaan. Toivottavasti, jotta lankakasat pienenisivät!

maanantai 15. elokuuta 2016

Kuvia blogiin - vihdoinkin


Blogiviikko mennyt häslätessä. Jo keväällä tuli ilmoitus, että Google ei enää tue Picassa-kuvaohjelman käyttöä Bloggerissa, vaan valokuvat on siirrettävä GooglePhotos-ohjelman kautta.Varoituksista huolimatta olen jatkanut hyväksi toteamani Picassan käyttöä, ja sulkenut silmäni väistämättömältä. Ja nyt se sitten todentui - eli Picassasta ei enää saa siirrettyä kuvia Bloggeriin.

Mummi joutui pulaan, kun nettiosaaminen on tuttujen rutiinien eli Picassan varassa. Useita päiviä olen räplännyt konetta yrittäen siirtää kuvia kännykän kamerasta blogiin. Lopulta nuoriso tuli avuksi, ja nyt yhteydet taas toimivat. Vaikka tykkäsin enemmän Picassasta....

Nettiosaamisesta vielä. Pari vuotta sitten etsin asiantuntijaa, joka osaisi neuvoa minua blogin tekemisessä, kuvien käsittelyssä ja siirtämisessä ym. Löysin netistä pikkufirman, josta nuorimies lupautui tulla kotiin opastamaan. Selitin jo puhelimessa ongelmani, ja kotiini tuli ihan mukava nuorukainen, joka väitti olevansa tietokoneen käytön asiantuntija. Yhteenkään blogiin liittyvään kysymykseeni en kuitenkaan saanut vastausta - ainoa mitä minulle jäi käteen oli lasku. Ja tupakkaa miehellä kului - parin tunnin jutustelun aikana hänen piti käydä kahdesti ulkona tupakalla!

Nykyään yritän löytää vastauksia blogiongelmiini netin räpläämisellä kokeilemalla kaikkea mahdollista - ja mahdotonta - ja kysymällä apua omilta nuorilta. Välillä onnistun, välillä en. Jatkossa ehkä ikuisena kurssikärpäsenä etsin esim. työväenopistosta jonkun kurssin, jolla opastetaan blogin tekemisessä.Vinkkejä vastaanotetaan!

Mökillä sataa ja paistaa. Ihaillaan ukkosen jyrinää ja sateenkaaria. Kirkuvia kurkia, sukkelasti sukeltavia kuikkia ja rauhallisesti lipuvia joutsenia. Loppukesän nautintoja.

torstai 4. elokuuta 2016