torstai 11. heinäkuuta 2024

Tunne värinä


Harvoin - jos koskaan - olen käynyt näyttelyssä, jolla on ollut yhtä osuva nimi kuin Salon taidemuseon kesänäyttelyllä. Tunne värinä inspiroi ja kiehtoo minua moneen suuntaan - ja saa (lähes) väreilemään, mutta ainakin hymyilemään :)

Tunne-sanan voi mieltää joko substantiivina tai verbinä ja värinä-sanalla voi taas tarkoittaa joko värinää tai se voi viitata väreihin. Muun muassa - mutta varmaan muitakin tulkintoja löytyy. Tykkään tällaisista nimistä ja sanaleikeistä, jotka eivät normimummollekaan ole liian vaikeita, taiteellisia tai monimutkaisia :)

Ja tykkäsin myös museon näyttelystä. Tunne värinä on kuvataiteilija Mari Rantasen yksityisnäyttely, jossa on esillä taiteilijan viime vuosien teoksia. Rantanen, joka on syntynyt 1956 Espoossa, on vuodesta 1985 lähtien asunut ja työskennellyt pääosin ulkomailla, lähinnä New Yorkissa ja Tukholmassa.

Ensi silmäyksellä Salon Veturitallissa esillä olleet Rantasen teokset vaikuttivat kaikki samanlaisilta - paljon väriä ja paljon leikkisyyttä  - ja paljon huutomerkkejä. Näyttelytiloihin oli levitetty isoja, värikkäitä mattoja, jotka vielä lisäsivät teosten värivoimaa. 

Teosten eteen pysähtyessä ja niitä tarkemmin katsoessa jokainen teos alkoi kuitenkin kertoa omaa tarinaansa - tai katsojan tarinaa. Esimerkiksi Golden Handshake - Kultainen kädenpuristus - herätti minussa mielikuvan kahden ihmisen kohtaamisesta, jota ympäröi näennäisen kultainen reunus, mutta jossa kumpikin puhui täysin omaa, eri kieltä - toisiaan kuulematta ja tulematta kuulluksi. 

Tykkäsin myös toisen ”näyttelypilttuun” It is Now or Never -nimisestä triptyykistä - kolmeosaisesta vahvasta ”aurinkoteoksesta”. Ensi kertaa törmäsin museossa siihen, että teosesittelyjä saattoi näyttelyssä kierrellessä kuunnella kassalta mukaan saatavilla pienillä puikoilla eikä hankalilla korvakuulottimilla. Hyvä Salo! 

Mari Rantasta voi nähdä ja aistia lisää mm. Espoon Niittykummun metroasemalla, jossa vuodesta 2017 on ollut taiteilijan tilateos Lived Space in Color. Pitäisiköhän mummin tehdä seuraava metromatka Niittykumpuun… 

It is Now or Never, 2019

Golden handshake, 2018


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti