Aleksis Kiven muistomerkki (1939) Suomen Kansallisteatterin edessä
Aikoinaan Muistopatsaslautakunta pyysi Wäinö Aaltosta (1894-1966) veistämään Kansallisteatterin eteen pystytettävän Kiven muistomerkin sivuuttaen muistomerkistä järjestetyn veistoskilpailun voittajan Aukusti Veurton. Tähän saattoi vaikuttaa kuvanveistäjä Aaltosen suosio. Jos Aleksis Kiveä kutsuttiin kansalliskirjailijaksi, niin Aaltosta olisi voinut kutsua ”kansallisveistäjäksi”.
Aukusti Veurto (1886-1954) oli muuten Aaltosen sisaren mies ja toimi ajoittain myös tämän apulaisena. Veurton kilpailuehdotus, joka kuvasi myös mietteissään istuvaa Kiviä, löysi 1934 paikkansa Nurmijärveltä - Aleksis Kiven syntymäkunnasta.
Wäinö Aaltonen lahjoitti Turun kaupungille kipsisen Aleksis Kiven pään, jonka hän oli tehnyt Helsingin muistomerkin pohjalta. Myöhemmin kaupunki valatti pään pronssiin ja pystytti sen 1949 Kauppatorin laidalle, josta se 1962 siirrettiin nykyiselle paikalleen Turun kaupunginteatterin kylkeen.
Helsingin ja Turun lisäksi olen törmännyt Wäinö Aaltosen veistämiin Kivi-muistomerkkeihin Tampereen Kirjastonpuistossa ja Villa Gyllenbergin puutarhassa Helsingin Kuusisaaressa. Aaltosen veistosten lisäksi Kiven ovat ikuistaneet useampi muukin suomalainen kuvanveistäjä.
Mielestäni Aaltosen Aleksis Kivi on omalla paikallaan Kansallisteatterin edessä - mystisen mietteliäänä.
Aleksis Kiven muistomerkki (1949) Turun kaupunginteatterin edessä
Runoilija ja muusa - Aleksis Kiven muistomerkki (1926-1928) Kirjastonpuistossa Tampereella
Aleksis Kiven pää (1931-1934) Villa Gyllenbergin puutarhassa Helsingissä
Eilen olin Ateneumin ystävien kanssa Tampereella, Sara Hildénin museon lisäksi olimme Wäinö Aaltosen retrospektiivinäyttelyssä. Erinomainen opastus lisäsi tietämystä tästä itseoppineesta kuvanveistäjästä. WA oli kouluttautunut taidemaalariksi. Kulosaaressa oli toinen ateljeensa. Tontilla oli myös Wivi Lönnin suunnittelema talo. Molemmat rakennukset purettiin grynderin toimesta, mrrr, tontti on edelleen rakentamaton. MK
VastaaPoistaPS kommentoin äsken Mikkelin matkaasi. MK unohtui, ehkä arvaat, kuka kirjoitti.
Kiitos MK, Aaltosta on tullut seurattua, kun muistaa että hänen ateljeerakennuksensa oli pitkään Kulosaaressa, jossa molemmat asuimme lapsuuden ja nuoruuden. Tuo Tampereen näyttely olisi mukava nähdä - saa nähdä miten liikkuminen uuden lonkan kanssa lähtee liikenteeseen. Rauhallisesti pitää ottaa ensimmäiset kuukaudet, sitä kaikki leikkauksen kokeneet hokevat! Terv InnaAnni
Poista