Yksityiskohta Tove Janssonin freskosta Juhlat maalla (1947)
Helsingin taidemuseosta on löytynyt ”loppusijoituspaikka” Tove Janssonin maalaamalle kahdelle freskolle. Alunperin maalaukset on tehty Helsingin kaupungintalon henkilöstö- ja edustusravintolan seinälle tämän valmistuessa vuonna 1947.
Ravintolan seinällä isokokoiset freskot olivat lähes 30 vuotta, kunnes 1964 tila purettiin ja lopulta vuonna 1974 freskot siirrettiin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen ala-aulaan. Vuonna 2014 maalaukset lainattiin Ateneumin taidemuseossa olleeseen Tove Janssonin syntymän satavuotisnäyttelyyn, ja parin vuoden päästä nämä museo-olosuhteita vaativat teokset päätettiin siirtää pysyvästi Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Lempeillä värisävyillä maalattuja freskoja on jännä tarkastella lähempää, sillä maalauksista löytyy useita viitteitä kuvataiteilija ja kirjailija Tove Janssonin (1914-2001) elämään. Molempiin freskoihin on piilotettu pieni muumi - Toven ensimmäinen muumikirjahan ilmestyi pari vuotta aiemmin 1945. Juhlat maalla -maalauksessa muumihahmo näkyy selvemmin - teoksen vasemmassa alakulmassa, mutta kaupunkiversiosta sitä on vaikeampi löytää. Tarkkasilmäinen katsoja kuitenkin äkkää tutun hahmon pöydällä olevan viinilasin vierestä.
Juhlat kaupungissa -freskon etualalla istuvan naisen sanotaan kuvaavan silloista 35-vuotiasta Tovea ja hänen takanaan tanssivan tummatukkaisen naisen 32-vuotiasta Vivica Bandleria. Tovella ja Vivicalla oli tuolloin intohimoinen, mutta lyhyt rakkaussuhde. Kumpikin eli tahoillaan suhteessa myös miehen kanssa: Tove oli avoliitossa kirjailija ja kansanedustaja Atos Wirtasen kanssa ja Vivica oli pari vuotta aiemmin solminut avioliiton itävaltalaisen diplomiekonomi Kurt Bandlerin kanssa.
Freskojen signeerauksesta näkee, että Janssonia avusti N. Suihko, joka oli arvostettu konservaattori Niilo Suihko (1912-1973). Suihko opasti Tovea fresko-tekniikaassa, mutta matkan varrella taiteilijoille tuli erimielisyyksiä ja toisen eli Juhlat kaupungissa -teoksen Janssonin sanotaan maalanneen yksin.
Helsingin taidemuseon Tove Jansson -näyttelyyn on ripustettu myös muotoilija Paavo Tynellin (1890-1973) kolme kattovalaisinta, jotka alkujaan - freskojen tavoin - olivat kaupungintalon ravintolassa. Komeita valaisimia, kuten Tynellin tuotanto pruukaa olla :)
Alan pikku hiljaa tykästyä HAM:iin, jota alkuun vierastin (täällä). Kiitos muumien lisäksi mm. Sipilöille (täällä) ja Viggolle (täällä) :):)
Yksityiskohta freskosta Juhlat kaupungissa (1947)
Edessä istuva nainen kuvaa Tove Janssonia itseään ja
oikealla tanssiva tummatukkainen nainen Viveca Bandleria.
Viinilasin vieressä on tunnistettavissa tuttu muumihahmo :)
Kaupungintalon Kaupunginkellari-ravintola alkuperäisessä asussaan 1940-luvun lopulla.
Taustalla Tove Janssonin teos Juhlat kaupungissa (1947) ja Paavo Tynellin kattovalaisimia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti