Kassarin kirkko aamuauringossa.
Kassarin saari Hiidenmaan saaren kaakkoispuolella oli ainoa pyöräretken yöpymispaikka, jossa ehdin ja/tai jaksoin edes vähän kävellä ja tutustua paikkakuntaan. Osasyy tähän oli se, että Kassariin - jonne päättyvän pyöräilyosuuden aloitin varhain aamulla (täällä) - ehdin perille alkuiltapäivästä. Kun kahteen muuhun majoituspaikkaan ehdimme perille vasta alkuillasta ja silloin olikin jo kiire suihkuun ja illalliselle…
Kassarin saarella asuu vain noin 200 ihmistä ja hallinnollisesti saari kuuluu viereiseen Hiidenmaahan, johon se on yhteydessä maantien ja patojen kautta. Keskustan ulkopuolella, lyhyen metsätaipaleen päässä ja meren rannalla on hautausmaan ympäröimä viehättävä pieni kirkko.
Pyöräilin majapaikasta kirkolle jopa kaksi kertaa - ensin alkuillasta yksinäni ja toistamiseen seuraavana aamuna pyöräilykaverini Paulan kanssa. Ja lumouduin. Etenkin vaeltelu yksin hiljaisella pienellä, hieman metsittyneellä hautausmaalla oli elämys.
Sekä kirkko että hautausmaa ovat edelleen seurakuntalaisten käytössä. Harmikseni kirkko on auki vain kirkollisien tilaisuuksien yhteydessä, joten saatoin tutustua rakennukseen vain ulkoapäin. Kassarin kirkko on rakennettu 1700-luvulla ja se on ainoa kalkkikivestä rakennettu, ruokokattoinen kirkko Virossa. Kirkossa ei edelleenkään ole sähköä, vaan tarvittaessa lisävaloa saadaan lyhdyistä ja kynttilöistä.
Viehättävä yksityiskohta virolaisilla hautausmailla oli pienet selkänojattomat penkit, joita omaiset olivat tuoneet läheistensä haudoille. Mahdollisuus istua ja muistella rauhassa.
Penkki omaisille ja muille surijoille ja muistelijoille :)
Kirkko hautausmaalta kuvattuna.
Kassarin museo entisessä kartanon sivurakennuksrssa.
Kirkon rakentamisen aikoihin 1700-luvulla Kassariin rakennettiin myös kartano, jonka ensimmäisiä omistajia oli Heinrich Caspar von Stackelberg (1702-1778). Kartanosivurakennuksineen säilyi suvun hallussa vuoteen 1919, jolloin itsenäistynyt Viro toteutti ns. maareformin ja kaikki kartanot takavarikoitiin omistajilta ja pilkottiin pientiloiksi. Entisen omistajasuvun jäseniä on haudattu Stackelbergin sukuhautaan Kassarin kirkon kylkeen.
Kartanon päärakennus on tuhoutunut, mutta paikalta löytyy useita huonokuntoisia entisiä sivurakennuksia, kuten köynnösten peittämä puutarhurin talo ja käsityöläisten asuntoja. Entisessä pehtorintalossa toimiin nykyään nelihuoneinen kotiseutumuseo.
Museossa oli esillä arkisia (ei-aatelisten) tavaroita paikkakunnan menneisyydestä. Vain pari esinettä herätti mielenkiintoni: Moskovan olympialaisten Miska-maskottikarhun kuva vuodelta 1980 ja arkisten pokasahojen koristeelliset puukahvat :)
Tulipahan käytyä :) Kassarin nähtävyyksistä kirkko hautausmaineen oli tutustumisen väärti, sen sijaan museo oli lähinnä jännä muisto menneistä kartanoajoista.
Tervetuloa museoon!
Muisto Moskovan olympialaisista vuodelta 1980.
Kartanon puutarhurin talo ja portti puutarhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti