Tässä vuoden 1925 huoneessa saattoi asua esim. 56-vuotias naimaton Matilda,
joka oli toiminut 40 vuotta palvelijattarena, joita tuolloin Tampereella oli yli 1500.
Amurin puutalokorttelit (täällä) rakentuivat L:n muotoisista taloista, joissa oli useampi ”soluasunto”. Jokaisen asunnon keskuksena oli yhteiskeittiö, jonne astuttiin suoraan ulko-ovesta, joskus eteisen kautta. Keittiössä oli molemmilla sivuilla kaksi ovea neljään erilliseen kamariin, joissa kussakin asui yksi perhe mahdollisine vuokralaisineen tai useampi perheetön yksineläjä.
Kunkin talon omistajat olivat tehtaantyöläisiä vauraampia, esim muurareita tai saunanpitäjiä. Hekin asuivat puutalokortteleissa, mutta heillä oli käytössään kaksi tai kolme kamaria ja oma keittiö.
Museoituihin asuntoihin oli sisustettu työväestön koteja vuosilta 1882-1973. Kunkin kamarin ovessa oli kerrottu, keitä kussakin huoneessa olisi historiaan nojaten saattanut asua eli kuvitteellisten ihmisten kuvitteellisia elämänkertoja. Mukavaa ja opettavaista luettavaa :)
Yhdessä kamarissa saattoi asua esimerkiksi perhe, jossa vanhempien lisäksi oli 4-6 eri-ikäistä lasta, ja yksi tai kaksi vuokralaista - kaikki samassa suht pienessä huoneessa. Tämän olen tiennyt, mutta ahtaus konkretisoitui, kun katsoi pieniä, vaatimattomasti kalustettuja huoneita.
Asuntojen esineistö on koottu suurimmaksi osaksi Tampereelta tai Pirkanmaalta, osin myös Amurista. Museon esitteessä asuntoja kuvataan: ”Näyttää siltä kuin asukkaat olisivat poistuneet niistä vain hetkeksi.” Minusta ennemminkin tuntui, että katselin koteja, jotka oli juuri siistitty ja järjestetty parhaaseen juhlakuntoon…
Niin tai näin jokainen koti ja kamari oli mieleenkiintoinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen :)
Esimerkki kamarin ovessa olleesta esitetekstistä.
Tämä huone (vuodelta 1895) oli kalustettu siten, että siinä saattoi asua esim.
ratatyöläinen Taavetti (35v) ja vaimo Hilma (34v) sekä
heidän neljä lastaan: Elina (14v), joka kävi työssä puuvillatehtaalla,
Selma (9v), Otto (6v) ja Kalle (6kk)
sekä hyyryläisenä 17-vuotias ratatyöläinen Frans.
Tässä huoneessa (vuodelta 1890) taas saattoi asua esim.
neljä 17-23 -vuotiasta, puuvillatehtaalla työskennellyttä nuorta naista.
Ja tässä huoneessa vuodelta 1928 saattoi asua esim.
talonomistajan vanhemmat Vihtori (75v) ja Amanda (65v).
Sisäpihalla oli pitkien portaiden päässä asukkaiden yhteinen huussi eli ulkokäymälä.
Ensimmäinen sisävessa tuli Amuriin 1920-luvulla, mutta ne yleistyivät hitaasti.
Ensimmäinen yhteissauna Amuriin rakennettiin 1885 ja 1900-luvun alussa niitä oli neljä.
Museokorttelissa ei ollut omaa saunaa, vaan nähtävillä oleva sauna on uudisrakennus
ja rakennettu 1980-luvulla. Esikuvana oli Pispalassa edelleen oleva Rajaportin sauna,
joka on rakennettu 1906 ja joka on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva julkinen sauna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti