Barokkikartano 1700-luvulta lumosi ja koukutti minut täysin. Jos kartanohulluus ei olisi vallannut minua jo aiemmin, se olisi iskenyt Hiiu-Suuremöisassa. Virossa on varmaan hienompiakin kartanoita, mutta Suuremöisassa oli kaikkea mikä vanhoissa kartanoissa minua viehättää. Mielenkiintoisia rakennuksia, menneestä kertovia huoneita, lumoavaa puutarhaa, paljon käveltävää puistoa ja pitkiä lehtipuukujia. Ja paljon, paljon jännittävää historiaa.
Saksalaiset aatelissuvut ovat rakennuttaneet suurimman osan Viron kartanoista. Parhaimmillaan 1900-luvun alussa kartanoita oli parisen tuhatta. Suurtilat alkoivat kuitenkin rappeutua nopeasti, kun Viron vapaussodan yhteydessä 1919 maassa toteutettiin ns. maareformi. Tällöin itsenäistynyt valtio takavarikoi kaikki kartanot ja jakoi niiden maat pieniksi uudistiloiksi. Rakennusten rappeutuminen kiihtyi entisestään 1940-luvulla, kun Neuvostoliitto miehitti Viron ja pientiloja alettiin uudelleen yhdistää neuvostovallan alaisiksi kolhooseiksi.
Nykyään vanhoja kartanorakennuksia on jäljellä noin 500 ja näistä vajaa puolet on hyvässä kunnossa. Viitisenkymmentä vuotta sitten - 1970-luvulla - entisiä kartanoita alettiin Virossa arvostaa uudelleen ja maan itsenäistyttyä 1991 vanhoja rakennuksia ryhdyttiin aktiivisesti entisöimään.
Kartanot ovat edelleen pääosin valtion omistuksessa ja museoviraston valvonnassa. Osa rakennuksista on tyhjillään, mutta osassa toimii mm. hotelleja, ravintoloita, museoita, kouluja tai hoitokoteja.
Virossa on useita Suuremöisa-nimiä paikkoja ja siksi Hiidenmaalla olevaa kartanoaluetta kutsutaan Hiiu-Suuremöisaksi Hiidenmaan vironkielisen nimen Hiiumaa mukaan. Ja joskus myös nimellä Dago-Grossenhof yhdistäen entisiä ruotsin- ja saksankielisiä nimiä. Aikoinaan saarella asui paljon ruotsalaisia, jotka kutsuivat saarta nimellä Dagö eli päiväsaari, koska matka Ruotsista Hiidenmaalle kesti yhden päivän.
Hiiu-Suuremöisan kartano tunnettiin jo keskiajalla, mutta nykyisen barokkityylisen päärakennuksen rakennutti Ebba Margaretha Stenbock vuosina 1755-1760. Kreivitär Ebba Stenbock (1704-1775) kuului ruotsalaiseen De la Gardien mahtisukuun, joka aikoinaan hallitsi mm. koko Hiidenmaata.
Kreivittären kuoltua hänen nuorin poikansa Jacob Pontus (1744-1824) velkaantui pahasti ja velkoja maksaakseen hän vaihtoi Hiiu-Suuremöisan kartanon vaatimattomampaan Uuemöisan kartanoon. Näin kartanon omistajaksi tuli Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg (1744-1811). Häntä kutsuttiin myös Merirosvo-Paroniksi, koska uskottiin että hän houkuttelee kauppalaivoja Hiidenmaan karikkoiselle matalikolle. Alusten jouduttua ongelmiin Paronin miehet varastivat niiden lastin ja piilottivat sen kartanon vintille. Baltiansaksalainen Ungern-SternbergIn suku omisti kartanon vuoden 1919 maareformiin asti.
Valtio omistamassa Hiiu-Suuremöisan kartanossa on sata vuotta toiminut paikallinen alakoulu ja nykyään myös ammattikoulu, jonka oppilaat osallistuvat osaksi EU:n rahoittamaan kartanoalueen entisöintiin ja kunnostamiseen. Lisäksi päärakennuksessa on pari euroa maksava museo sekä pieni hotelli ja kahvila.
Pyöräretkellä pysähdyimme Hiiu-Suuremöisan kartanolla alle tunnin, jona aikana oli tarkoitus lähinnä lounastaa kartanon kahvilassa. Ajaessani kartanolle johtavaa pitkää tammikujaa ja nähdessäni suuren mansardikattoisen, valkoiseksi rapatun kivitalon päätin, että jätän lounaan väliin ja tutkin sen ajan kartanoa ja puutarhaa.
Ehdin (liian) kiireellä kävellä läpi päärakennuksen kymmenet huoneet ja piipahtaa runsaskukkaisen puutarhan portilla. Ja ihastua yhä enemmän. Näkemättä jäi mm. laaja englantilaistyylinen puisto lampineen ja kolmisenkymmentä sivurakennusta. Harmi :) Olisin toivonut enemmän aikaa tutustua tuohon mielenkiintoiseen ja historialliseen alueeseen. Mutta ryhmän mukana mennään :)
CampaSimpukka-blogin Sari pitää kaiken muun lisäksi Möis-huulluuta - Viron kartanoita -nimistä sivustoa (täällä), jonne hän on valokuvannut kymmeniä/satoja kartanoita ympäri Viroa. Lisää mielenkiintoista kartanoinfoa löytyy Estonian Manors -portaalista (täällä).
Hiiu-Suuremöisan kartanon lisäksi ohitin pyörämatkalla Emmasten kartanon, jota pysähdyin ihmettelemään ajaessani Sörun satamasta Kassariin (täällä), hylätyn Putkasten kartanon Hiidenmaalla (täällä) sekä Kassarin kartanon, jonka päärakennus oli tuhoutunut ja pehtorintalossa oli museo (täällä).
Joten kymmeniä, jollei satoja kartanoita on vielä näkemättä :) Onneksi Viro on vain lyhyen laivamatkan päässä…
Tammipuinen paraatiovi oli koristelu barokkityylisin kaiverruksin.
Salissa ihailin upeaa parkettilattiaa ja koristeellista kattoa.
Ebba Margaretha Stenbockin muotokuva, jonka tekijä tuntematon.
Kuvassa Ebba on noin 26-vuotias ja jo kuuden lapsen äiti.
Tämän jälkeen lapsia syntyi vielä seitsemän lisää…
Kartanon kunnostaminen oli edelleen täydessä vauhdissa.
Kulmahuoneessa oli kaivettu esiin pala entistä tapettia.
Juhlava ja jykevä portaikko puolitti kaksikerroksisen kivitalon.
Kukkien ympäröimä lummelampi.
Portti kukkapuutarhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti