sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Mökki merelle


Sattumalta olin vuokrannut Jurmon saarelta juuri sen mökin, jonka olisin halunnutkin :) Jos siis olisin saanut valita. Minähän en saanut, vaan otin sen ainoan mökin, joka tänä keväänä oli vapaana, ja sen ainoan ajankohdan, joka tänä keväänä oli vapaana. Niin varattuja ja haluttuja Jurmon vaatimattomat vuokramökit ovat. Mutta aina kannattaa yrittää - peruutuksia näemmä tulee…

Saarella vakinaisesti asuvan Klas Mattsonin vuokraama Ethels bastu oli täysosuma. Lämmin, pieni lautamökki kallioilla aivan meren rannassa. Kaksi ikkunaa suoraan merelle, sähkövalot ja pieni (sopivan kokoinen) sauna. Mökissä ei ollut vessaa, ei juoksevaa vettä eikä sähkölämmitystä. Mutta lähellä oli yhteinen ulkohuusi ja vesipiste, ja sisällä varaava takka. 

Varaava takka oli tärkein syy, miksi toivoin että Ukki lähtisi mukaani Jurmoon :):) Hän nimittäin empi matkaan lähtöä, kun mökillä oli rakennushankkeita, kuten aina. Minä olen - ja aina ollut - tosi onneton tulen sytyttäjä. Perheessämme tulen sytyttäminen niin takkaan, notskille kuin saunaankin on ollut Ukin homma. Homma, jonka hän on mielellään ominut itselleen. Nykyään sekä takka että rantasauna lämpiää osaavasti myös aikuisten lasten ja heidän kumppaniensa voimin. Minä olen perheen ainoa tumpelo.

Nähdessään Ethels bastun Ukki sanoi heti, että harmaa mökki toi hänen mieleensä Tove Janssonin mökin Klovharun saarella Itä-Uudellamaalla. Jännä, että tämä oli Ukin ensireaktio Jurmon mökistä, vaikka hänelle Toven talo on tuttu vain kuvista ja kirjoista. 

Myös minusta Ethelin bastussa oli paljon samaa vaatimatonta ja rauhoittavaa saaristotunnelmaa kuin Toven mökissä Klovharussa, jossa vierailin kesällä 2018 (täällä). Muumeja Jurmossa ei näkynyt :) mutta varhain torstaiaamuna näin koiran näköisen eläimen lönkyttelevän itäisellä kalliolla. Supikoira? Se jäi saaren salaisuudeksi…

Pikkuinen tupa

Pikkuinen keittiö

Pikkuinen bastu


2 kommenttia:

  1. Viehko piilopirtti ja meri keskellä ei mitään... Ei tuon paremmin olla voi: sopii sielun levätä, mielen seesteytyä ja aatosten liidellä arjen yläpuolella:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meren ja aavan rannalla taas huomasin, miten ihanaa on istua ja vain katsella ja seurata meren ja pilvien liikkeitä. Ja ajoittain näköpiiriin ilmestyviä lintuja, joista vain pienen osan osaan tunnistaa.

      Ainut pieni miinus oli huusissa. Väliin pöntön sisältö oli aika korkealla. Näin tapahtui meillä aikoinaan myös omalla mökillä, mutta siellä se ei häirinnyt, mutta yhteishuusissa se ei tuntunut kivalta. Mutta siihenkin sopeutui, kun kaikki muu oli enemmän kuin jees :)

      Poista