Makuupussi lämmitti Muruakin :)
Mummin 8-vuotias kääpiösnautseri Muru ja Ukin luona eläkepäiviään viettävä, alkujaan Opiskelijatytön espanjanvesikoira-vanhus Chloe olivat Ukin ja minun mukana parin päivän Jurmon reissulla (täällä). Olin etukäteen varmistanut, että sekä laivalle, saarelle että vuokramökkiin saa tuoda koiria.
Molemmat koirat pärjäsivät reissussa loistavasti. Nauvon ja Jurmon välisellä yhteisaluksella oli erikseen varattu osasto koiran kanssa matkustajille. Menomatkalla saavuimme laivaan ensimmäisten joukossa, joten saimme koirinemme hyvät ja tilavat ikkunapaikat ”koiraosastolta” yläkannelta.
Tulomatkalla koirille varatun osaston olivat ehtineet valloittaa Utöstä tulleet matkustajat ja osasto oli täynnä ilman koiria matkustavia ihmisiä, jotka eivät korvaansa hetkauttaneet kun yritimme kahden koiran kanssa löytää paikkaa ”koiraosastolta”. Harmitti, mutta en osannut enkä kehdannut avata suutani, vaan alistuin tilanteeseen. Laivan muihin tiloihin ei saanut ottaa koiria, joten istuin Murun kanssa koko pitkän paluumatkan käytävällä ja Ukki oli Chloen kanssa pitkiä aikoja ulkokannella. Selvisin joten kuten harmini ja epämukavan istumapaikan kanssa.
Mökissä ja saarella koirat olivat kuin kotonaan. Chloe nautti löhöilystä lämpimässä mökissä ja Muru tykkäsi pitkistä kävelyistä kanssani pitkin saaren rantoja. Käydessämme syömässä Jurmo Innissä koirat saivat joka kerta ylimääräisiä rapsutuksia ja herkkupaloja. Kiitos majatalon Tiina-emännän ja hänen ystävättärensä, joka muisteli pari vuotta sitten kuollutta koirakaveriaan.
Kaikkinensa hyvin pärjättiin - niin emäntä kuin koirat :)
Menomatkan alkujäykkyys katosi Murultakin nopeasti :)
Chloe löysi oman paikkansa yhteysaluksen penkin alta :)
Paluumatkalla minulle ja Murulle löytyi vain käytäväpaikka :)
Yhteysaluksen ohjeet koiran kanssa matkustaville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti