Pienessä Länsi-Uudenmaan Pohjan kunnassa on kaunis keskiaikainen harmaakivikirkko. Neitsyt Marialle omistettu kirkko on valmistunut 1400-luvulla, tosin parkkipaikan viereinen kellotapuli ja kirkon länsipäädyn valkoiseksi rapattu eteishuone ovat molemmat lisätty vasta 1800-luvulla.
Nuoremman Pikkupojan kanssa kiertelimme ja katselimme innoissamme kirkkoa ja sitä ympäröivää vanhaa hautausmaata, kun Ukki ja vanhempi Pikkupoika jäivät kävelemään lähipuistoon. Pikkupoika löysi hautausmaalta monta mielenkiintoista yksityiskohtaa, jotka minulta olisi voinut jäädä huomaamatta. Hän mm. jäi ihmettelemään rautaporttista hautaholvia, johon marsalkka Mannerheimin äiti Helene oli haudattu. Portin päällä luki vain Stofftet här - Anden till Gud (Pöly tässä - Henki Jumalalle), mutta ei haudattujen nimiä.
Asia selvisi kun näin kirkon - ei haitaholvin - ulkoseinässä pienen kyltin, jossa luki että marsalkan äiti oli haudattu hautausmaalle ko tekstillä merkattuun hautaholviin. Tarkemmin katsoessa holvin portissa näkyi myös Julinin suvun merkki.
Helene Mannerheim (1842-1881) oli Fiskarsissa vaikuttaneen vuorineuvos John Jacob von Julinin tytär, ja naimisiin mentyään hän asui perheineen Louhisaaren kartanossa. Vuonna 1880 Helene joutui muuttamaan neljän nuorimman lapsensa kanssa (täällä) Pohjan kuntaan Själlvikin kartanoon, jonne hänen äitipuolensa Louise von Julin oli miehensä kuoleman jälkeen muuttanut. Gustav Mannerheim - tuleva marsalkka - oli jo silloin opiskelemassa Haminassa. Seuraavana vuonna 1881 Helene yllättäen kuoli ja tämän takia hänet haudattiin Pohjan kirkon hautausmaalle yhteen von Julinin sukuhaudoista. Lisää mielenkiintoista juttua von Julinin ja Mannerheimin perheistä sekä Louhisaaren kartanosta aikaisemmissa postauksissa (täällä ja täällä).
Pikkupoika jäi Murun kanssa odottamaan kirkon ovelle, kun minä kävin tutustumassa auki olevan kirkon sisätiloihin. Kirkon nykyinen ulkomuoto on 1950-luvulta, jolloin tehtiin suurempi restaurointi. Samalla vanha alttaritaulu korvattiin kuori-ikkunan lasimaalauksella, jonka toteutti Kitty Liljequist-Krogius (1914-2004). Tekstiilitaiteilija Dora Jungin (1906-1980) modernisti kuvioitu alttarivaate eli antependium on vuodelta 1951.
Upeasti holvattu kirkko oli pysähtymisen ja tutustumisen arvoinen. Kirkko henki historiaa ja taidetta, mutta myös arjen levollisuutta. Kaunis ja mielenkiintoinen kokonaisuus.
Kitty Liljequist-Krogiuksen lasimaalaus (1955) ja
tämän alapuolella Dora Jungin vihreä alttarivaate (1951).
Kuvassa näkyy myös alttarin molemmin puolin olevat kaksi vanhaa keskiaikaista vihkiristiä.
Puinen pieta-veistos on 1400-luvulta. Pieta tarkoittaa Neitsyt Marian kuvatyyppiä,
jossa sureva Maria pitää ristiltä otettua Jeesusta sylissään.
Yksi hautausmaalla olleista useista von Julinien mahtisuvun sukuhaudoista ja sen rautaportti.
Ihmettelimme Pikkupojan kanssa harjakaton korkeutta:
”Aikamoiset portaat ja aikamoinen kiipeäminen.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti