Toista sataa vuotta sitten Pärnussa asui upporikas Hermann Ammende, joka ei löytänyt mieluisaa juhlapaikkaa, kun hänen ainoa tyttärensä oli 19-vuotiaana menossa naimisiin Roland Walter Robert Adam Joseph Helge Dworzetzky-Bogdanowitch -nimisen puolalaisen aristokraatin ja merikapteenin kanssa. Lopulta kauppiasisä päätti rakennuttaa juhlapaikan itse, ja Villa Ammendeksi nimetty, valtaisa rakennus valmistui pikavauhtia häiden kynnyksellä vuonna 1905.
Hääjuhlissa hääri mukana Ellenin viisi 9-18 -vuotiasta pikkuveljeä Erhard, Erich, Egon, Ewald ja Edgar. Jännä E-sarja sisaruksia - vähän kuin nykyaikana joissakin perheissä…
Ammenden perhe asui huvilassa kymmenisen vuotta, minkä jälkeen rakennusta käytettiin vain suvun kesäasuntona. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa varakas perhe menetti koko omaisuutensa ja myös huvila piti huutokaupata.
Myöhemmin rakennus on toiminut mm. kasinona, kirjastona ja saksalaisten upseerien majapaikkana, ja ollut pitkiä aikoja tyhjillään, hylättynä ja hoitamattomana. Vasta 1990-luvulla huvilan ja tontin osti nuoret yrittäjät, jotka rahaa säästämättä kunnostivat rakennuksen muistuttamaan mahdollisimman paljon alkuperäistä huvilaa sekä sisä- että ulkopuolelta. Katto- ja seinäkuvioita maalattiin entiseen malliin ja kalusteiksi hankittiin aikakauden huonekaluja ympäri Viroa.
Vuonna 1999 Villa Ammende avattiin boutique-hotellina, jossa parinkymmenen yksilöllisen huoneen lisäksi on iltaravintola ja vuokrattavia juhlatiloja. Äärettömän viehättävä hotelli, jonka ainoa miinuspuoli on se, että kolmikerroksisessa hotellissa ei ole hissiä. Toki tiesin tämän etukäteen, ja mekin jalkavaivaisina selvisimme riittävän hyvin :) Etenkin kun ystävälliset nuoret respahenkilöt oma-aloitteisesti kantoivat matkatavaramme autosta huoneeseen ja takaisin.
Vanhassa, kunnostetussa rakennuksessa riitti katsomista ja ihailemista. Ja valokuvaamista :) Huoneet olivat ensiluokkaisia ja vessat moderneja. Aamiainen tarjoiltiin kauniissa juhlasalissa ja se erosi positiivisesti massahotellien tarjonnasta. Erkkeri-ikkunoiden reunustavaa salia valaisi vanhasta huvilasta säilynyt iso ja upea kattokruunu. Minä tykästyin etenkin aamiaispäydän lämpimiin, pieniin ja rukiisiin siemensämpylöihin ja tuoreisiin hedelmiin. Ja Ukki erikseen tilattavaan - aamiaiseen kuuluvaan - 64 asteiseen uppomunaan.
Jugendtyylisen hotellin on suunnitellut Pietarissa työskennellyt suomalainen arkkitehti Frithiof Mieritz (1863-1916). Hänen piirtämiä rakennuksia löytyy useita edelleen myös Suomesta, esimerkkeinä Seurasaaren vanha ravintola ja saareen johtava valkoinen puusilta.
Viihdyin äärettömän hyvin Ammenden vieraana mukavan henkilökunnan hoivissa, ison puutarhan keskellä sekä kauniin ja rehevän puiston laidalla. Nappivalinta majapaikaksi porrastreenistä huolimatta - ja minusta osin juuri siksi :)
Oi että sinulla ja Ukilla on ollut hienoja elämyksiä.
VastaaPoistaOlin Karin Widsänin ateljeenäyttelyssä, hän kutsui ryhmämme myös kotiinsa, jossa on toinen näyttely. Talot ulkoapäin eivät ole mielestäni mitenkään kauniita, mutta hienoja ratkaisuja sisätiloissa sekä kauniisti susustetu, varsinkin koti. Talot sulautuvat hyvin metsämaisemaan. KW kertoi myös, mistä UM-kirjaimet saavat alkunsa. Hyvää helluntaita! MK
Pärnun matka oli jopa yllättävän kiva :) Ja sinullakin kuulostaa olleen mukava Fiskars-reissu. Mutta et vielä paljasta, mistä UM juontuu. Ehkä kun taas sattumalta tapasmme… Terv InnaAnni
Poista