Kun käyn isäni haudalla fanittamallani Leposaaren hautausmaalla Kulosaaressa (täällä), jätän Murun viereiselle pienelle parkkipaikalle autoon odottamaan. Muru viihtyy ja pärjää hyvin omassa tutussa koirakopissaan, kunhan ulkona ei ole liian kylmä eikä kuuma. Isommilla hautausmailla pieni käppänä kulkee kiltisti ja tottelevaisesti mukanani (täällä).
Tällä viikolla huomasin, että Leposaaren ympäri - aidatun hautausmaa-alueen ulkopuolella - kiertää saaren rantoja seuraava tallattu polku. Eli myös Muru pääsee jatkossa tutustumaan Leposaareen, mutta hautausmaan aidan ulkopuolelta. Mukava, pikkuinen kävelylenkki, josta näkyy Kivinokkaa, Arabianrantaa ja nostokurkien täyttämää Kalasatamaa.
Ja auringonlasku, jota muistan ihastelleeni Leposaaren kallioilla varhaisnuoruuden tuskissani, kun 1960-luvulla asuin vielä lapsuuden kodissani Kulosaaren puistotiellä :) Ehkä tämä pitää kokea mummoiässä vielä uudelleen :)
Lumoavat keto-orvokit täydessä kukassa Leposaaren rantakallioilla :)
Kulosaaren pikkuruinen hautausmaa Leposaaren pienellä saarella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti