Auroran jalanjäljillä

Kun suunnittelin käyntiä Glimsin talomuseossa (täällä) huomasin, että Träskändan kartano puistoineen on vain parin kilometrin päässä talomuseosta. Samalla reissulla voisin siis käydä katsomassa kartanon kehuttua maisemapuistoa, ja näin teinkin.

Träskändassa eli Järven (träsk) perällä (ända) löysin hylätyn ja huonossa hapessa olevan ison kivirakennuksen ja valtavan hoidetun puutarha-puistoalueen. Ja yllättäen myös kohokuvan Aurora Karamzinista: Pari sataa vuotta sitten eläneestä seurapiirikaunottaresta ja pääkaupunkiseudun vaikuttajanaisesta, jonka elämään olen lähiviikkojen Helsinki-retkilläni törmännyt jo kahdesti eli kahvilassa Hakasalmen huvilalla (täällä) ja kävelyretkellä Hietaniemen hautausmaalla (täällä). 

Jäätyään 32-vuotiaana leskeksi ja perittyään mittavan omaisuuden venäläiseltä ruhtinasmieheltään Aurora osti 1840 Träskändan kartanon puistoineen isäpuoleltaan Carl Johan Walleenilta. Senaattori Walleen oli 20 vuotta aiemmin ostanut 1700-luvulla perustetun tilan perheelleen kesänviettopaikaksi. Aurorakaan ei asunut pysyvästi Träskändassa, vaan mieheltään perimässään palatsissa Pietarissa ja myöhemmin myös isäpuoleltaan ostamassaan Hakasalmen huvilassa Helsingissä. Kartanon ja sen puutarhan hoitoon hän kuitenkin palkkasi asiansa osaavia ammattilaisia, jotka pitivät tilan erinomaisessa kunnossa.

Vuonna 1895 Aurora myi Träskändan kartanon sisarensa juuri naimisiin menneelle tyttärentyttärelle Marielle (1863-1900) ja tämän miehelle diplomaatti, RKP:n kansanedustaja ja lääkäri Adolf Törngrenille (1860-1943). Vaimonsa kuoleman jälkeen Törngren rakennutti 1921 vanhan päätalon tilalle nykyisen kaksikerroksisen, valkoiseksi rapatun barokkirakennuksen, mutta myi kartanon puistoineen Espoon kunnalle jo vuonna 1926. Tämän jälkeen rakennus toimi pitkään mm. vanhainkotina, mutta on ollut pääosin tyhjillään ja lähes hylättynä vuodesta 2006 lähtien.

Aurora oli pitkillä matkoillaan Venäjällä ja Euroopassa tutustunut upeisiin puutarhoihin ja oli hyvin kiinnostunut Träskändan kartanon ja sen puutarhan kehittämisestä. Hänen aikanaan kartanon ranskalaistyylinen muotopuutarha purettiin ja sen tilalle rakennettiin nykyinen englantilaistyylinen maisemapuutarha. Auroran aikana Träskändan 30 ha suuruinen puutarha-puitoalue kukoisti. Hän hankki ulkomailta alueelle kymmeniä erilaisia puu- ja pensaslajeja ja perusti mm. monipuoliset kukka- ja hyötypuutarhat. 

Auroran aikana kartanossa kävi tiheästi korkea-arvoisia vieraita, mm. Venäjän keisari Aleksanteri II. Tästä vuoden 1863 vierailusta kartanon puistossa muistuttaa värikäs, kuusikulmainen ja korkea piippuinen pieni rakennus, jota luulin omituiseksi huvimajaksi. Vasta kotona minulle selvisi, että tämä silkkitapetein aikoinaan vuorattu rakennus oli ulkohuusi, joka rakennettiin keisarin vierailua varten hänen yksityiseksi käymäläkseen. 

Träskändan maisemapuistossa ihastelin lukuisia valtavia vanhoja tammia, joista vanhimmat ovat esitteen mukaan yli 500 vuotta vanhoja. Upeita, edelleen vankasti pystyssä olevia puuvanhuksia.