keskiviikko 13. syyskuuta 2023

Vielä Fotografiskaa


Tukholmasta lähtöisin oleva valokuvataiteen museo Fotografiska rantautui Tallinnaan vuonna 2019. Samana vuonna tein ensi visiitin museoon, enkä täysin ihastunut (täällä). Siitä lähtien olen aikonut (ja halunnut) käydä siellä uudelleen, mutta ensin tuli korona ja sen jälkeen se on vain jäänyt. 

Onneksi Tartosta tullessani visiitti viimein onnistui. Tällä kertaa ihastuin Fotografiskaan sekä sen kahteen hurmaavaan valokuvanäyttelyyn (täällä) että itse rakennuskokonaisuuteen. Ainoa ”riesa” oli se, että rakennuksen edessä ja ympärillä oli alkamassa joku kansainvälinen kokous, ja ihmisia ruuhkautui kymmenittäin museon eteen ja sen ensimmäisen kerroksen kahvilaan ja museokauppaan. 

Mutta kun pääsin toiseen kerrokseen itse museon puolelle, ruuhkasta ei ollut enää tietoakaan. Vain jokunen ihminen minun lisäksi kierteli kuvia katsomassa. Jo viimeksi tätä vähäväkisyyttä ihmettelin ja siihen jopa vähän hermostuin (täällä), mutta tällä kertaa se tuntui ainoastaan ihanalta ja minulle juuri siihen hetkeen sopivalta. Olin siitä jopa kiitollinen :)

Ukki aina sanoo, että parhaisiin tiloihin pitää olla pieni ja matala sisäänkäynti. Tällöin tila tai huone aikaansaa tulijassa vau-ilmiön. Kiivetessäni kapeita ja ahtaita portaita pitkin Fotografiskan museoon muistin Ukin sanat, ja perille päästyäni jopa koin pienoisen vaun, mutta vain pienen :) Silti tällä kertaa tykkäsin portaikosta, kun se viime käynnillä tuntui vain ahtaalta ja oudolta. 

Museossa oli Miles Aldridgen ja Snezhana Von Budingen-Dyban näyttelyiden (täällä) lisäksi kolmas näyttely eli senegalilaisen nykytaiteilijan Omar Victor Diopin valokuvia vuosilta 2017-2021. Useimmat esillä olevista kuvista olin nähnyt taiteilijan näyttelyssä Turun taidemuseossa helmikuussa 2022 (täällä). Silloin ihailin valokuvien valovoimaisuutta - kuten myös Tallinnassa - mutta kuvien välittämä syvempi sanoma ei minulle avautunut. Eikä se välittynyt nytkään. Mutta komeita kuvia olivat...

Fotografiskan jälkeen suuntasin tyytyväisenä Tallinnan satamaan, mutta tällä kertaa taksilla. Ja kohti kotia. 

Omar Victor Diop: Allegoria 15, 2021

Helsingin Länsisatamaa Jätkäsaaressa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti