Kolmas Laurin kirkoista

Vierailin Perniön Pyhän Laurin kirkossa elokuussa 2020, jolloin kirjoitin blogiini Yksi Laurin kirkoista -nimisen postauksen (täällä). Suunnittelin käyväni muissakin Pyhälle Laurille eli Laurentiukselle omistetuissa kirkoissa, joita Suomessa Perniön lisäksi on mm. Mynämäellä, Janakkalassa, Lohjalla ja Vantaalla. 

Tämän vuoden alussa tammikuussa kävin Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, johon ihastuin ikihyviksi (täällä). Mynämäki ja Janakkala ovat vielä käymättä, mutta Vantaalla olevassa Pyhän Laurin kirkossa eli Helsingin pitäjän kirkossa vierailin vajaat kaksi kuukautta sitten eli elokuun alussa. 

Pyhän Laurin kirkko on valmistunut 1490-luvulla ja on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Yli sata vuotta sitten 1893 kirkko tuhoutui tulipalossa pahoin. Rakennuksen kaikki puuosat tuhoutuivat ja myös osa kiviaineksesta vaurioitui. Vanha alttaritaulu ja kynttiläkruunut saatiin pelastettua, samoin kolme puista pyhimysveistosta. 

Kirkon säilyneet kivirakenteet kunnostettiin ja loppu, samoin kuin kirkon sisustus, rakennettiin arkkitehti Theodor Höjerin (1843-1910) suunnitelmien mukaan, mikä muutti rakennuksen ulkonäköä merkittävästi. Nykyinen kirkko onkin yhdistelmä keskiaikaisia rakenteita 1490-luvulta ja Höjerin uusgottilaisia näkemyksiä 1890-luvulta.

Tulipalon myötä kattoholveista paljastui keskiaikaisia maalauksia, mm. yksinkertaisia eläin- ja ihmisaiheita. Niitä oli vaikea - ehkä mahdotonkin - kunnostaa eivätkä aikalaiset antaneet niille paljon taidearvoa, joten holvit rapattiin ja maalattiin uudelleen. Nyt kattoholveja peittää silloin tehdyt koristemaalaukset, joiden esikuvina oli Pariisin Notre Dame -katedraalin holvimaalaukset.

Pyhä Laurin kirkossa ei ole säilynyt yhtään keskiaikaista Laurentius-pyhimyksen patsasta. Nykyään kirkossa on yksi isokokoinen, puinen Laurentius-patsas halsteri kädessään, kuten Pyhä Laurentius yleensä kuvataan Patsaan on valmistanut vantaalainen kuvanveistäjä Raimo Jaatinen (s.1949) vuonna 1994.

Komea kivikirkko, jonka uljas holvikatto sykähdytti. Kiva nähdä - ja se siitä :)

Tuntemattoman tekijän lasimaalauksen lahjoitti 1893 konsulinna Maria Ekholm, josta en löytänyt mitään tietoa netistä, mikä on harvinaista. 

Lasimaalauksen alalyolella on vanha alttaritaulu, jonka on ilmeisesti tehnyt taidemaalari Robert Ekman (1808-1873). Se jäljittelee Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -nimistä seinämaalausta Santa Maria delle Grazie -kirkossa Milanossa. Maalauksen on vuonna 1857 lahjoittanut seurakunnalle Itä-Helsingissä olevan Herttoniemen kartanon omistaja Johan Abraham Sjernschantz (1787-1864) ja hänen puolisonsa Hedvig Charlotta Cronstedt (1795-1868). Ekman on tunnettu kirkkomaalari, joka on maalannut yli 30 alttaritaulua ympäri Suomea ja mm. Turun tuomiokirkon kattofreskot. 

Raimo Jaatinen: Laurentius, 1994