Sisko kävi Tilalla ja vietti yhden vuorokauden kanssani. Käveltiin pari kertaa tuttu metsälenkki (täällä), tehtiin yhdessä ranskalaista salviakeittoa ja herkuteltiin Siskon tuomilla Pandan suklaa-salmiakkipalloilla.
Ja muisteltiin mm. sitä, miten kutkuttavaa oli valita iltakarkit - karkki kerrallaan - Karkun taatan (täällä) kaupassa lasisista irtokarkkikoteloista, joissa oli pyöreä alumiinikansi. Näin 1960-luvulla eli lähes 60 vuotta sitten, kun kumpikin olimme noin kymmenvuotiaita innokkaita pikkutyttöjä. Edelleen olemme innokkaita - ja väliin pikkutyttöjäkin :)
Salviakeitto oli muuten hyvää. Ohjeen kourallinen tuoreita salvianlehtiä tuotti meille kuitenkin ongelmia :) Mietimme, puristammeko lehdet nyrkissä tiukkaan vai ei, koska ”tiukasti” puristettuina lehtiä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin ”löysästi” puristettuina :) Päädyimme löysään nyrkkiin, mikä osoittautui liian vähäksi, joten kun teen uudelleen keittoa, laitan 1,5-2 kaupan tuoreruukkua.
Ranskalaisen keiton valmistuessa - ”keitetään vähintään kaksi tuntia” - Sisko tarjoutui letittämään ylipitkät hiukseni. Tukan kampaaminen ja letittäminen tuntui ihanalta, ja lopputuloksena syntynyt ns. ranskalainen letti oli tosi kaunis. Mukavasti harmaantuneet hiukseni näyttivät viehättäviltä tyttömäisesti letitettynä.
Kiitos Sisko seurasta. Ja lempeästä letityksestä :)
Bitte Westerlundin ranskalainen salviakeitto (neljälle) Hesarin kuukausiliite 9/2023:
1,5 - 2 nippua/ruukkua tuoreita salvianlehtiä
1/2 nippua/ruukkua tuoretta timjamia
3 porkkanaa
2 pussia pakasteherneitä
2 salottisipulia
3 dl kermaa
4 palaa hapanjuurileipää
muutama oksa tuoretta lehtipersiljaa
voita ja öljyä paistamiseen
Kuori ja pilko porkkanat. Pane kasvikset ja yrtit kattilaan ja lisää vettä niin että ne peittyvät. Keitä miedolla lämmöllä vähintään kaksi tuntia. Lisää välillä tarvittaessa vettä.
Soseuta keitto. Lisää suolaa, pippuria ja kasvislientä. Anna kiehahtaa ja lisää kerma.
Leikkaa leipä palasiksi. Laita paistinpannuun 1 rkl voita ja 1 rkl öljyä. Lisää muutamia lehtipersiljan oksia. Paista krutongit rapeiksi.
Onpa kaunis kampaus! Anna kasvaa. Minä olen alkanut protestoida sitä sääntöä, että vanhana pitäisi olla lyhyempi tukka kuin nuorena. Tukka on ihmisen kukka, ja harmaat hiukset superkauniit.
VastaaPoistaKiitti Marjatta! Minustakin letti on upea. Siis takaa, edestä otsatukka jää jotenkin yksinäiseksi, kun kaikki sivutukat on vedetty taakse. Mutta se lienee vain tottumisjuttu. Terv InnaVaara
VastaaPoista