Ruotsalaismuseo Virossa

Tukholman Fotografiskan virolainen sisarmuseo Fotografiska Tallinn avattiin Telliskiven entisellä teollisuusalueella kesäkuussa. Koska olen kovin mieltynyt länsinaapurin valokuvamuseoon, olen kovasti odottanut tutustumista Telliskiven museoon.

Odottaessa odotukseni ovat ehkä nousseet liikaa, sillä torstaisella ensi visiitillä hieman petyin museokokonaisuuteen. Yleensä kartan ruuhkaisia ja ”liian suuria” museoita. Mutta Fotografiskassa tuntui jopa oudolta kiertää näyttelyhuoneita vain parin muun ihmisen keskellä. Ikäänkuin se muka viestittäisi ”ei tästä kukaan ole kiinnostunut - olenko minäkään?” Toiseksi, museo tuntui jotenkin pieneltä, kun puolet sen kolmannesta kerroksesta oli korjaustöiden takia suljettu (näyttelytilojahan on vain toisessa ja kolmannessa kerroksessa). Ja kolmanneksi, odottamani vierailu ylimmän viidennen kerroksen kahvila/ravintolassa ei toteutunut, koska ravintola avattiin vasta myöhemmin iltapäivällä.

Toki ihastuin tsaarin ajoilta peräisin olevan rakennuksen punatiiliseen ensimmäiseen kerrokseen kauniine kaari-ikkunoineen ja korkeine kattoineen. Tässä sisääntulokerroksessa oli muuten avoinna mukava, valoisa ja avara kahvila, jossa maistoimme suussa sulavaa suklaa(muta)kakkua.

Tykkäsin myös brittiläisen Kirsty Mitchellin värikylläisistä valokuvista, joissa keijukaismaiset tytöt/naiset poseerasivat kukkien ja perhosten keskellä Liisa Ihmemaassa -tyyliin. Valovoimaiset ja leikkisät valokuvat olivat kiva vastapaino museon tummille holvimaisille huoneille. Sen sijaan samoin brittiläisen Alison Jacksonin Totuus on kuollut -nimisen näyttelyn satiiriset valokuvat, joissa kuuluisuuksien ”look alike” -henkilöt poseerasivat rivoissa ja arkaluontoisissa pääosin seksi-tilanteissa, eivät puhutelleet minua. Liekö sukupolvijuttu vai muuten vaan osui tosikkokohtaani?

Mutta niin paljon Fotografiska toki vaikutti ja kiinnosti, että palaan toiste - ehdottomasti. Telliskivi on muuten suomeksi tiili :):) ja upeita vanhoja tiilisiä tehdasrakennuksiahan Telliskivessä riittää.