Kolmevuotias pistää jarrut päälle astuessamme pellehahmojen täyttämään isoon ja korkeaan huoneeseen ja kuiskaa minulle haluavansa kotiin. Olemme menossa katsomaan sveitsiläisen Uno Rondinonen (s. 1964) ihmisenkokoisia ”pelleveistoksia” Helsingin Taidehallissa.
Jäämme yhdessä istumaan näyttelyhuoneen ovelle. Pikkuhiljaa Kolmevuotias alkaa kurkistella huoneessa loikoilevia ja istuvia pellehahmoja ja naureskellen kertoo minulle, miten pelle voi ruiskuttaa tekokukalla vettä. Jonkun ajan päästä ehdotan, että kierrämme viisi näyttelyhuonetta vastapäivään ja tutustumme ensin kahteen lasten piirrustusten peittämään pienempään huoneeseen. Näin teemme - sadat sateenkaaripiirrustukset edustavat Kolmevuotiaalle tutumpaa käsitemaailmaa.
Piirroshuoneiden jälkeen Kolmevuotias rohkaistuu tutustumaan myös museon kolmeen isompaan, pellejä täynnä olevaan huoneeseen. Ikäänkuin ohimennen katselemme kymmeniä eritavoin pukeutuneita pellejä. Pellehahmojen ”hyperrealistisuus” - kuten esitteessä sanotaan - on varmaan se joka alkuun on outoa ja jopa pelottavaa. Pellejen valkoisissa ja kaljuissa päissä on isot silmäripset ja maalatut huulet - osalla pieni musta knalli päässä, osalla vieressä lattialla. Kaikilla on silmät kiinni, mutta kasvoista välittyy monenlaisia ilmeitä ja tunteita. Istuvat ja makaavat pellet saavat meidätkin istumaan lattialle ja jopa kokeilemaan makaamista - Mummille lattia on liian kylmä pidempiin torkkuihin. Lopulta Uno Rondinonen Vocabulary of solitude eli Yksinäisyyden sanasto -installaatio viehättää meitä molempia.
Kotiin palattuaan Kolmevuotias tahtoi heti näyttää vanhemmilleen, miltä hän näyttää vihaisena, iloisena ja surullisena :):)
Koululaisten sateenkaaripiirroksilla vuorattu huone Taidehallissa.
Tykkään vuonna 1928 Nervanderinkadulle valmistuneesta Taidehallista. Tällä kertaa tutkimme Kolmevuotiaan kanssa myös rakennuksen takaosaa, joka minulta on aiemmilla käynneillä jäänyt näkemättä. Se ikäänkuin jää piiloon viereisten rakennusten puristukseen.
Taidehallin ovat suunnitelleet arkkitehdit Jarl ja Hilding Ekelund ja kustantaneet vuorineuvokset Amos Anderson ja Gösta Serlachius sekä teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Kauan kaivatun, nykytaiteeseen keskittyneen Taidehallin ensimmäiseksi johtajaksi nimettiin 27-vuotias tutkija ja taidekirjoittaja Bertel Hintze (1901-69), joka luotsasi taidelaitosta seuraavat 40 vuotta vuoteen 1968 asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti