Serkut Erkkolassa

Serkukset Halosenniemen terassilla

Viime kesänä olimme SerkkuLeidien kanssa museoretkellä Louhisaaressa Maskussa (täällä) - ja tänä vuonna - elokuun viimeisenä lauantaina - retkemme suuntautui Erkkolaan Tuusulassa. Louhivuoren upea kartanolinna on marsalkka Mannerheimin syntymäkoti, mutta mikä ihme on Erkkola ja mikä veti meitä sinne?

Erkkola oli runoilija J.H. Erkon (1849-1906) koti viime vuosisadan alussa Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä. Nykyään kansallisromanttinen hirsirakennus on kunnostettu museoksi ja siellä järjestetään pienimuotoisia taidenäyttelyitä. Tämä selvisi minulle helmikuussa, kun ensimmäisen kerran vierailin museossa (täällä). 

Syy siihen, että kävimme serkkujen kanssa Erkkolassa juontaa juurensa yhteiseen isoäitiimme Alma Talvitiehen ja hänen ystävyyteensä kuvataiteilija Martta Wendelinin kanssa. Ja edelleen Wendelinin maalaamaan Alman muotokuvaan, mistä kirjoitin blogiini heinäkuussa (täällä). 

Tänä kesänä Heta-äidilläni oleva Alman nuoruuden pastellikuva ja äitini Eeva-siskolla oleva öljyvärityö Nainen ja tyttö vuodelta 1936 olivat esillä Erkkolassa olevassa näyttelyssä Täällä jossain - Martta Wendelinin elämää ja taidetta sotien aikaan. Ja siksi me serkukset - Hetan kaksi ja Eevan kaksi tytärtä (porukkamme viides eli keskimmäisen siskon Ulla-Marjan Enna-tytär oli tällä kertaa estynyt) - suuntasimme yhteisen kesäretkemme Erkkolaan.

Erkkola oli nopeasti nähty. Alma-mummin pienikokoinen kaunis muotokuva oli asetettu alakerran sivuhuoneeseen, mutta Nainen ja tyttö oli näkyvästi esillä talon salissa. Eeva-tätini mukaan taulun malleina olivat aikoinaan Wendelinin äiti ja kaksivuotias leikkivä Eeva.

Kävimme myös lähellä olevassa Halosenniemessä - taidemaalari Pekka Halosen ateljeekodissa - joka minulta jäi kuitenkin näkemättä. Rakennusta ympäröivä kaunis niemi on luonnonsuojelualuetta ja kielletty koirilta. Minulla taas oli Muru-koira matkassa, ja reissupäivämme oli yksi elokuun hellepäivistä enkä voinut jättää koiraa kuumaan autoon. Toisaalta menen mieluusti myöhemminkin yksin käymään Halosen museossa, jolloin voin omassa rytmissäni ja omassa rauhassani tutkia museota :)

Tosi kiva retki - taas :):) Kiitos SerkkuLeidit ihanasta seurasta, pulppuavista jutuista ja rentouttavasta naurusta. Uutta tapaamisaikaa etsimään…

Vasemmalla Nainen ja lapsi ja oikealla Äidin muotokuva (Ida Wendelin, 1866-1946)

Erkkolan valtavat porraslyhdyt ihmetyttivät :)