Portrait of Martha Gunn, n. 1787
Brightonin uimarannnoilla työskenteli 1700- ja 1800-luvuilla ns. merenneitoja (mermaids), jotka olivat yleensä vahvoja (ja turvallisia) keski-ikäisiä naisia. Tutustuin ensi kertaa ”merenneitoihin” vieraillessani viime viikolla Brightonin museossa (täällä).
Museossa pysähdyin lukemaan 61-vuotiaan Martha Gunnin (1726-1815) muotokuvan (tekijä tuntematon) vieressä olevaa tekstiä hänen elämästänsä brightonilaisena ”merenneitona”. Marthan kerrottiin olleen kaupungin tunnetuin ja pitkäaikaisin kyseisen ammatin harjoittaja. Hän aloitti työnsä 24-vuotiaana ja jatkoi lähes kuolemaansa (89v) asti.
”Merenneitojen” tehtävänä oli maksua vastaan avustaa naisia, kun nämä tulivat rannikolle tutustumaan suolaiseen meriveteen ja nauttimaan sen toivotuista terveysvaikutuksista. Miehiä mereen menossa opasti miespuoliset avustajat, joita kutsuttiin nimellä ”dippers” - suomeksi koskikara. Suurin osa sisämaan ihmisistä ei osannut uida, joten ”merenneitojen” ja ”koskikarojen” apu oli enemmän kuin tervetullutta.
Mereen menoa avusti myös ns. uimavaunut (bathing machines), joita näkyy alla olevassa piirroksessa. Ne olivat pyörällisiä, pieniä vaunuja/hyttejä, joissa ensin vaihdettiin uimavaatteet - varsinaisia uimapukuja ei ollut - ja sitten vaunut työnnettiin rantaveteen ja ihmiset autettiin laskeutumaan mereen.
Jänniä juttuja sitä oppii museossa ja muotokuvista. Mermaids - never heard.
William Heath (1795-1840): Mermaids at Brighton, n. 1829
Antoisan ja kiinnostavan oloinen matka Sinulla, kiitos postauksista sen varrelta! Nämä merenneidot ja koskikarat olivat ihan uutta ja hauskaa tietoa.
VastaaPoistaKaikenlaisia ammatteja onkin ollut olemassa ja tämä on aikanaan ollut taatusti varsin tarpeellinen ammattikunta;) Ei koskaan liian myöhäistä, vaan aina innostavaa ja herkullista oppia jotain uutta...
Reissu oli kiva ja lyhyt. Parasta oli pitkät rupattelut ja keskustelut Lontoontytön kanssa ja hänen ihana vieraanvaraisuutensa äitinsä kanssa :)
PoistaTerv InnaVaara