Sylinvaltaaja

Kovalla äänellä kehräävä lämpökerä.

Olimme Ukin kanssa alkuviikon Tyttärien Tilalla Merimaskussa talon vahteina ja eläinten hoitajina. Emännät viettivät kesän ainoita ja ansaittuja lomapäiviä Helsingissä: kaksi pitkää vuorokautta keskustan luksushotellissa. Keskiviikkona Opiskelijatyttö palasi takaisin Tilalle ja Lontoontyttö jatkoi matkaansa toiseen kotiinsa Lontooseen lentääkseen taas syksyllä takaisin Merimaskuun.

Täydellistä vaihtelua Tyttärille, jotka koko kesän ovat remontoineet vanhaa tilaa, ruokkineet lampaita, totuttaneet uusia kissoja Tilan tavoille, siivonneet vierashuoneita ja paistaneet aamuyöstä leipää Tilalla majoittuville. Puhumattakaan lammasaitauksen ja -katoksen rakentamisesta, perunapellon kääntämisestä, leivinuunin puhdistamisesta ja ravintolakeittiön koneiden säätämisestä. Muun muassa :) Onneksi useampi ystäväporukka on käynyt kesän aikana sekä auttamassa Tilan hommissa että ihmettelemässä maaseudun elämää. 

Selvisimme Tilan arkihommista Ukin kanssa hyvin. Nautimme molemmat, kun saimme tutustua taloon heinäkuussa muuttaneisiin kissanpentuihin Lalaan ja Pabloon. Kissaveljekset ovat raidallisia maatiaiskissoja, jotka ovat syntyneet lähistöllä olevalla maatilalla. Vilkkaat vesselit hyväksyivät meidät nopeasti ja alkoivat kilpailla sylipaikoista Muru-koiran kanssa.

Kanat sen sijaan tuntuivat loukkaantuneet, kun koiriemme takia ne eivät päässeet vapaasti kävelemään pihapiirissa, kuten ovat tottuneen. Normaalisti kanat ovat munineet 5-10 munaa vuorokaudessa, mutta Emäntien poissaolessa löysimme tarhasta vain jokusen munan päivässä. Lammasaitauksessakin tapahtui: Ensimmäisenä yönä yksi lammas karkasi ulkoaitauksesta ja määki aamulla onnettomana laumastaan eristettynä. Useista houkutusyrityksistä huolimatta saimme lampaan kiinni vasta illalla ja ohjattua väkipakolla sähköaidan alitse. 

Kivaa ja rentouttavaa, ja vain vähäisiä talonvahdin hommia. Tulemme toistekin :) 

Alistunut Muru :)