Kiertäessämme Opiskelijatytön kanssa Lapinniemeä (täällä) muistin, että Lapinlahden sairaalan entisessä leipomorakennuksessa toimi viime kesänä pieni kahvila (täällä). Onkohan se vielä toiminnassa ja onkohan se talvella auki?
Rakennus, jossa kahvila oli, oli kävelyreittimme varrella. Ja iloksemme se oli auki (talvisin pe - su klo 9.30 - 16). Cafe Metsäpaahtimo -niminen pikkuruinen kahvila toimii aivan meren äärellä olevassa vanhassa huonokuntoisessa rakennuksessa, jossa leipomon lisäksi on aikoinaan ollut sairaalan pesutupa ja mm. henkilökunnan asuntoja. Sairaala-aikana rakennusta kutsuttiin yleisesti Venetsia-taloksi, koska se oli ja on lähes kokonaan merenlahden ja veden ympäröimä :):)
Punatiilisen rakennuksen on 1894 suunnitellut arkkitehdit Sebastian Gripenberg (1850-1925) ja Magnus Schjerfbeck (1860-1933), josta ensimmäinen oli tanssija Maggie Gripenbergin (1881-1976) isä ja jälkimmäinen kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Maggie Gripenbergillä oli merkittävä vaikutus mm. opettajana, kun nykytanssi ja ns. vapaa tanssi rantautuivat Suomeen.
Lauantain plus-asteisesta loskakelistä oli jotain hyötyä: Koronan ajamina tarkenimme - Mummi juuri ja juuri - istua ulkona ja juoda latte-kahvit sekä puolittaa kahvilassa valmistettu vegaaninen mutakakku. Onneksi (?) Muru alkoi nopeasti kävelyn tauottua täristä, joten mummi sai hyvän syyn ehdottaa matkan jatkamista ennen kuin alkoi itsekin täristä. Mieluummin olisin tietty istunut sisällä ja todennäköisesti myös viihtynyt pidempään.
Joskus toiste sitten ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti