Aattona ainakin Etelä-Suomessa oli upea aurinkoinen ilma ja sopiva pikkupakkanen. Ilma kutsui kävelemään (täällä), mutta myös hautausmaalle :)
Minulla on tapana jouluna tai joulun lähipäivinä käydä tutulla Kulosaaren hautausmaalla (täällä), jonne isäni on haudattu 1980-luvulla. Olen onnekas, sillä lähisukulaisistani isäni lisäksi on kuollut vain neljä isovanhempaani - ja kaksi appivanhempaani, jotka ennen kuolemaansa ehtivät kuulua elämääni vain parisen vuotta. Molemmat lähes seitsemänkymppiset sisarukseni ovat elossa, ja 11:stä serkustani vain yksi on kuollut jokunen vuosi sitten. Myös kaikki lapseni, samoin kuin sisarusteni ja serkkujeni lapset elävät edelleen. Onnen mummi!
Reilusti yli sata vuotta sitten syntyneistä isovanhemmistani äitini isä kuoli jo ennen syntymääni vuonna 1950 ja hänet on haudattu Lapualle (täällä). Isäni molemmat vanhemmat ovat haudattu Karkun hautausmaalle peräkkäisinä vuosina 1975 ja 1976 (täällä). Alma-mummi - äitini äiti - kuoli vasta 1989 ja hänet on haudattu Kulosaaren hautausmaalle samaan hautaan viisi vuotta aiemmin kuolleen vävynsä eli isäni kanssa.
Kävin tänä jouluaattona hautausmaalla jo puolen päivän aikaan. Talviauringon säteet osuivat kauniisti isän hautakiveen Leposaaren hautausmaan reunalla. Meren rannalla ja matalien mäntyjen huomassa - rauhaa kaupungin keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti