keskiviikko 18. lokakuuta 2023

Veistoksia savesta, pronssista ja teräksestä

Seisova Chinesco-hahmo savesta, 200 BC - AD 500

Palaan vielä vierailuuni Didrichsenin taidemuseossa, jossa ihailin Rafael Wardin värejä, kuten moni muukin museovieras - jopa harmittavaksi ruuhkaksi asti (täällä). Osin ruuhkan takia - ja osin muuten - jäin väliin katselemaan myös taidemuseon omiin kokoelmiin kuuluvia veistoksia. Minusta on runsaassa vuodessa kuoriutumassa oikea veistos-fani :) Ateneumissa maaliskuussa 2022 saamani herätyksen (täällä) jälkeen…

Didrichsenin museossa veistoksia löytyy niin sisältä kuin rakennusta ympäröivältä puistomaiselta pihalta. Veistospuistoksi kutsutussa puutarhassa on pysyvästi esillä toistakymmentä teosta, mm. useita Eila Hiltusen ja Henry Mooren teoksia. 

Perjantaina huomasin ensi kertaa parkkipaikan vieressä olevan Eila Hiltusen teräksestä ja muovista 1980 tekemän Turbulenssi-teoksen, jonka iltapäivän auringonsäteet saivat ikään kuin hehkumaan ja heräämään eloon. Vuosi sitten lokakuussa Didrichsenillä oli esillä roppakaupalla Eila Hiltusen teoksia, joista etenkin tanssiaiheiset veistokset kutkuttivat mielikuvitustani (täällä). Silloin arvuuttelin, mistä taiteilijan tanssikiinnostus oli peräisin, ja sain ystävällisen vastauksen museonjohtaja Maria Didrichseniltä. Kiitos vielä siitä :) Didrichsen kertoi, että Eila Hiltunen toimi jo 1950-luvun alussa Uuden Suomen balettikriitikkona ja kävi katsomassa balettiesityksiä mm. Aleksanterin teatterissa. 

Museon sisäänkäynnin vieressä ei voi olla huomaamatta Henry Mooren massiivista Lepäävää hahmoa vuodelta 1960. Museon perustajat Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen hankkivat pronssisen hahmon 1961 arkkitehti Viljo Revellin suosituksesta. Vuosien kuluessa pariskunta ystävystyi brittiläisen Mooren kanssa, mikä seurauksena museon kokoelmiin kuuluu nykyään merkittävä määrä Mooren teoksia. 

Nettisivujen mukaan museolla on Suomen ainoa esikolumbiaaninen kokoelma, joka sisältää ainutlaatuisia esineitä mm. Meksikon alueelta. Joitakin näistä oli nytkin esillä alakerran vitriineissä. Ihastuin etenkin savesta tehtyyn, noin 40-senttiseen seisovaan ihmishahmoon, joskin myös vitriinin muut pikkupatsaat ja naamiot todistivat miten upeaa käsityötä tehtiin jo 2000 vuotta sitten. 

Didrichsen pysyy edelleen yhtenä suosikkimuseoistani. Ja plussana metsäinen puutarha, joka viettää kauniisti merelle :)

Henry Moore (1898-1986): Reclining figure on pedestal (Lepäävä hahmo jalustalla), 1960 

Eila Hiltunen (1922-2003): Turbulenssi, 1980

2 kommenttia:

  1. Tosi kiva juttu taas, kiitos! T. Didrichseniltä

    VastaaPoista