Tilapäisesti liikuntavammaisena sisätilat tulee enemmän kuin tutuksi. Kävelen kyynersauvojen avustamana ”rengasreittiä” tupakeittiön, työhuoneen, vierashuoneen ja olohuoneen välillä.
Ulkona olen piipahtanut lyhyesti ihastelemassa aurinkoa ja haistelemassa kevättä. Tyttärien tilan piha on vielä suurelta osin lumen peitossa. Yhtenä päivänä keittiön ikkunan edessä olevalla lintujen ruokintapaikalla piipahti punatulkku-uros, jonka näkeminen ilahduttaa minua joka kerta yhtä paljon. Tuon upean punaisen pullukan näkeminen on harvinaista iloa kaupunkimummille.
Tilalle ajaessa näin Naantalin liikenneympyrässä auton ikkunasta ensimmäiset leskenlehdet. Olisin pyytänyt Ukkia pysähtymään, jos liikenne olisi sallinut…
On sinun mukava köpötellä sauvojen kanssa isoissa tiloissa. Aurinko paistaa, lämpö lisääntyy ja valoisuus. Ja aika kuluu kaikesta huolimatta nopeasti. MK
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, MK. Suunnittelen kuitenkin palaavani alkuviikosta kaupunkiin. Seuraavaksi kahdeksi viikoksi Tilalle tulee Tyttärien ystäviä talkoohommiin kunnostamaan isoa tilaa kesää varten, joten paras olla pois jaloista. Terv InnaAnni
Poista