Tuntematon Genetz

Omakuva, 1938 

Astuessani viime kuussa Villa Gyllenbergin galleriasaliin (täällä) minut vangitsi ensimmäisenä tummasävyinen muotokuva, jossa punatukkainen nainen tuijotti katsojaa tiukasti silmiin. Kuka hän oli ja kuka hänet oli maalannut?

Kyseessä oli taidemaalari Meri Genetzin (1885-1943) omakuva, jonka taiteilija oli maalannut 63-vuotiaasta itsestään viisi vuotta ennen kuolemaansa. Hämmennyin, kun tajusin että maalauksen nainen oli yli 60-vuotias. Kuvan nainen näytti mielestä paljon nuoremmalta, etenkin kun mietin lähes sata vuotta sitten eläneitä, 1930-luvun mummoikäisiä naisia.

Tutkija ja tietokirjailija Sanna Ryynänen on 2019 kirjoittanut elämänkerran Meri Genetzistä nimeltään Levoton sielu. En ole lukenut kirjaa, mutta jo pelkän wikipedia-tiedon perusteella taiteilija tuntuu eläneen hyvin vaiherikkaan elämän. 

Taiteilijan nimi Meri Genetz herätti kysymyksiä. Mistä Genetz? Se on taiteilijan tyttönimi - isän suku on Ruotsista ja muuttanut Suomeen jo 1700-luvulla. Nimi ei vaikuta ruotsalaiselta, mutta muuta merkittävää tietoa en siitä äkkiseltään löytänyt. Entä Meri? Ei tunnu kovin yleiseltä naisen etunimeltä 1800-luvun Suomessa. Perhe tosin asui Haminassa, mutta vanhempien elämä ei liittynyt mereen, vaan isä oli varakas liike- ja pankkimies. Ehkä nimi on suomalainen muunnos kansainvälisestä Mary-nimestä.

Meri eli lapsuutensa Haminassa yläluokkaisen perheen ainoana lapsena rakennuksessa, jossa nykyään toimii Haminan kaupunginmuseo. Aikuisena hän keskittyi pääasiassa taiteen tekemiseen ilman vakinaista palkkatyötä eläen isänsä perinnön turvin. Parikymppisenä hän meni naimisiin insinööri Georg Ignatiuksen (1879-1953) kanssa, sai 1910-luvulla tämän kanssa kaksi lasta Virman (1910-1966) ja Urman (1912-1940) ja kiinnostui intohimoisesti teosofiasta ja okkultismista. Tämä kiinnostus vaikutti vahvasti niin Merin elämäntapaan kuin taiteeseen, ja jatkui hänen kuolemaansa asti.

Ollessaan 35-vuotias Meri Genetz erosi ensimmäisestä miehestään, jätti noin kymmenvuotiaat lapset näiden isän ja oman äitinsä hoitoon ja lähti useiksi vuosiksi Pariisiin. Siellä hän avioitui itseään kymmenen vuotta nuoremman, suomalaisen taidemaalarin Carl Warghin (1895-1937) kanssa.

Meri Genetzin viimeiset elinvuodet vaikuttavat olleen vaikeita ja raskaita. Taiteilijan toinen aviomies tappoi itsensä 42-vuotiaana ja kuusi vuotta miehensä kuoleman jälkeen myös Merin uskotaan yrittäneen itsemurhaa kaasulla. Kuolinsyyksi merkittiin keuhkokuume, mikä oli seurannut kodissa tapahtuneesta kaasumyrkytyksestä.

Genetzin maalauksiin törmää harvoin. Näin oli jo taiteilijan elinaikana ja sama trendi on jatkunut hänen kuolemansa jälkeen. Kerrotaan, että hän ei välittänyt myydä teoksiaan eikä esitellä niitä näyttelyissä, mikä osin johtui siitä, että hänen ei tarvinnut elättää itseään taiteellaan. Suuren joukon nykyaikaan säilyneistä Genetzin maalauksista löysi taiteilijan tyttärentytär sattumalta ja huonossa kunnossa kymmenen vuotta isoäidin kuoleman jälkeen taiteilijan ateljeeasunnon kellarikomerosta.

Ihastuessani esoteriaan hurahtaneen Meri Genetzin omakuvaan taisin olla ajan hermolla :) Viime sunnuntain Hesarissa konkaritoimittaja Pirkko Kotirinta kirjoitti pitkässä esseessään, että taidehistoriassa lähes unohdettu esoteerinen perinne on viime vuosina nostettu paremmin näkyville niin Suomessa kuin globaalistikin (HS 23.4.23). Essee keskittyi ensisijaisesti tuntemattomaan Juho Forsselliin (1853-1939), taiteilijan Ateneumin uudessa kokoomanäyttelyssä (täällä) esillä olevaan World Mother (Madonna) -nimiseen maalaukseen (1937) sekä hänen kiinnostukseensa esoteriaan ja teosofiaan. 

Esoteria, teosofia ja okkultismi. Termejä, jotka ovat minulle löyhästi tuttuja ja jotka liitän henkisyyteen, mystiikkaan ja itsetutkiskeluun, mutta joiden selkeä merkitys on minulle epäselvä. 

Mutta eipä nämä termit tunnu olevat yksiselitteisen selviä muillekaan. Tieteen termipankin (täällä) mukaan esoteria määritellään ”1) tietyllä ryhmällä hallussaan oleva henkinen tieto; 2) korkeampaa henkistä tietoa ja sen tavoittelua koskeva diskurssi”. Teosofisen seuran (täällä) mukaan ”Teosofia on elämäntapa, joka rohkaisee totuuksien tutkimiseen ja itsetuntemuksen syventämiseen.” Wikipediassa okkultismin eli salatieteen kerrotaan tarkoittavan ”taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa” (täällä). 

Enpä löytänyt näistä kummempaa lisäymmärrystä asiaan - henkistä tietoa, totuuksien tutkimista, itsetuntemuksen syventämistä, salatiedettä. Mutta löysinpä pari mielenkiintoista taiteilijaa - Meri Genetzin ja Juho Forssellin :)