Vuosikymmenien aikana olen tehnyt puutarhahommia omien lasten ja myöhemmin lastenlasten kanssa, mutta eilen hommailin ensi kertaa ankkojen kanssa :) Eläinystävät eivät työtäni haitanneet - lähinnä niiden innokkuus huvitti.
Istutin Tyttärien Tilan pihalle kesäkukkia eivätkä tilan kaksi ankkaa malttaneet pysyä poissa, kun tiedossa oli täysiä vesiämpäreitä ja kosteaa multaa. Ne rakastivat lotrata vedellä ja tonkia mutaliejua, kuten lapsetkin.
Iltapäivällä yllättävä ukkoskuuro lopetti istutustyöni hetkeksi. Ankkakaksikko sen sijaan nautti sydämensä kyllyydestä taivaalta tulevasta vedestä ja lätäköistä. Kylpivät, loiskuttivat ja sukivat sulkiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti