sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Serkut salaatilla


Viikolla muistelimme Tuula-serkun ja Siskon kanssa Karkkua, joka oli 1960- ja 1970-luvuilla viiden lapsen - Annin, Riitan, Jukan, Pertin ja Tuulan - mummola Tampereen kyljessä (täällä).

Kuka oli helteisenä kesäpäivänä kävellyt mummin kanssa Karkun aseman viereiselle mäelle keräämään isoja ahomansikoita, jotka timotein varteen pujotettuna kannettiin mummolan keittiöön mansikkamaitoa varten. Kuka oli taatan kaupassa saanut annostella peltisellä desin mitalla hinkistä kermaa asiakkaiden mukanaan tuomiin pieniin lasipulloihin. Kuka oli salaa napsinut Fazerin suklaanappeja kaupan lasisista karkkilaatikoista. Kuka oli saanut jauhaa pavuista kahvia ja kopisuttanut puisella kepillä myllynsuuta, jotta jokainen kallisarvoinen herkkuhitunen saatiin varmasti talteen. Kuka oli ostanut paperinukkearkin kylän paperikaupasta. Kuka oli oudoksunut salin seinällä urkuharmonin vieressä olevaa painokuvaa, jossa pieni tyttö ja poika käsikädessä vaeltavat yksin pimeässä metsässä. Kuka oli mummin vaatekaapin pohjalta kaivanut vanhoja Suomen Kuvalehtiä (1916-) ja Hopeapeilejä (1936-71), joista luettiin Helmi ja Heikki -sarjakuvia ja leikeltiin talteen kuninkaallisten valokuvia.

Kuka oli pelännyt nukkua yksin mummin ja taatan isossa salissa, jota valaisivat vain harvakseltaan ohiajavien autojen valot, jotka hitaasti vaelsivat salin seinältä toiselle. Kuka oli yön pimeydessä hiipinyt Karkun mummin viereen - hipihiljaa, jottei viereisessä sängyssä nukkuva taata vaan heräisi. Kuka oli yöllä ihmeissään kuunnellut, kun taata viereisessä huoneessa pissasi loristen aikuisten isoon emalipottaan,

Pitkästä, pitkästä aikaa tapasimme serkkuamme Tuulaa, jonka Essi-äidin pienissä ja lämminhenkisissä hautajaisissa olimme Siskon kanssa kuukausi sitten. Vajaa 90-vuotiaana kuollut Essi Johanna (1931-2020) oli 1980-luvulla kuolleen isäni pikkusisko ja Karkun mummin ja taatan toinen lapsi.

Me kolme tapasimme Punavuoren kupeessa olevassa ravintola Pontuksessa (täällä), jossa muistojen ja muistelun - naurun ja kyynelten - lomassa söimme ruokaiset salaattiannokset. Sovittiin, että seuraava tapaaminen on puolen vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua :):)

Essi (kuvassa keskellä) opiskeli 1950-luvulla Tampereella sairaanhoitajaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti