Kellotorni

Olin Turussa yhden illan, yhden yön ja yhden päivän. Lähes koko ajan taivas oli pilvessä ja jos ei satanut tai tihuttanut, niin ainakin oli sateen uhka. Paitsi yhden lyhyen hetken, kun tuloiltana viiden aikoihin ihailimme Siskon kanssa Aura-joen rantaa ja Tuomiokirkkoa. Aurinko pilkahti pilvien takaa ja valaisi joen toisella puolella kohoavan kirkon tornin, mikä sai kirkon torneineen näyttämään entistä komeammalta ja ryhdikkäämmältä.

Tuomiokirkon tornissa näkyvä kello on peräisin vuodelta 1685 ja on Suomen vanhin julkinen kello. Kellossa on vain yksi viisari - 3,4 metriä pitkä tuntiviisari. Viisarin loppuosa yltää kellon keskipisteen yli, mikä katsojasta saattaa näyttää kahdelta eri viisarilta. Tavallisessa kellossa kahdesta viisarista pidempi on yleensä minuuttiviisari, mutta torninkellossa ”pidempi sakara” on tuntiviisari ja ”lyhyempi sakara” vain tämän tuntiviisarin jatke eli loppuosa. Tämä aiheuttaa sen, että ajan katsominen Tuomiokirkon kellosta on vaikeaa. Viisarin ”pidempi sakara” eli tuntiviisari näyttää kutakuinkin oikeaa aikaa, mutta jos erehtyy katsomaan ”lyhyempää sakaraa”, niin se näyttää mitä sattuu.

Turun tuomiokirkko (täällä) vihittiin käyttöön vuonna 1300. Rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla ja lopullisen muotonsa kirkko sai 1400- ja 1500-luvuilla. Nykyinen torni tosin pystytettiin vasta vuoden 1827 Turun palon jälkeen.

Ennen riitti, että ajan tiesi tunnin tarkkuudella, ei minuutin - puhumattakaan sekuntin - tarkkuudella. Taitaisi nykyään olla aika vaikeaa...