Olimme maanantaina Kolmevuotiaan kanssa tuttuun tapaamme arki-iltapäivän ratikka-ajelulla. Aikomuksena oli mennä Tuomaan markkinoille syömään ja kieppumaan vanhanajan karusellissa. Poistuimme innoissamme ratikasta Senaatintorilla, mutta pettymys oli suuri kun markkinat olivat suljettu - koska oli maanantai. Mieleeni ei ollut edes juolahtanut, että joulumarkkinat voisivat olla kiinni viikkoa ennen joulua...
Pettyneinä nousimme uudelleen ratikkaan, ja päätin että suuntaamme karusellin sijaan Kiasmaan. Ratikassa muistin, että museothan ovat myös kiinni maanantaisin.
Mutta onneksi meillä on Oodi :):) Keskuskirjasto Oodi, joka on avoinna joka päivä - arkisin kahdeksasta iltakymmeneen ja viikonloppuisin aamukymmenestä kahdeksaan. Eikä Kolmevuotias ollut yhtään pettynyt, vaikka Karuselli vaihtuikin Oodiin.
Satukirjojen lisäksi Pikkupoikaa kiehtoivat kirjaston pitkät rullaportaat, joissa sai seistä yksin - ilman mummin kättä - ja kolmannen kerroksen tuttu temmellyspaikka pehmeine rakennustyyneineen. Tykkäsimme myös vinoista lattiapinnoista ja lasiseinistä, joista joulukuussa ”näkyi” kirjastoa ympäröivä seinämäinen pimeys ja viereisten rakennusten valojen muodostama mielenkiintoinen valonäytelmä. Upeaa katseltavaa ennen pääkaupungin ”virallista” tammikuista valotapahtumaa: Lux Helsinki (täällä).
Maanantai-iltana Oodissa viihtyi kaikenlaista väkeä - lapsia vanhempineen, koululaisia kavereineen, opiskelijoita tietokoneineen, vanhoja ihmisiä yksin tai kaksin, monenkirjavia turisteja. Lukijoita, istuskelijoita, ihastelijoita, leikkijöitä, laiskottelijoita, seurustelijoita, ruokailijoita. Ja kaikki nauttivat. Olipa yhdessä nurkassa kolme nuorta aikuista, joista kukin soitti cembalon tapaista kielisoitinta - ja erittäin kauniisti soittivatkin.
Vuosi sitten avatusta Oodista on tullut hesalaisten Olohuone. Kiitos Oodi kun olet :):)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti