keskiviikko 23. elokuuta 2023

Näin kirkon, en muuta


Olin Oulussa perjantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun eli yhden kokonaisen päivän, kaksi pitkää iltaa ja kaksi yötä. Viikonlopun kurssitapaamisen (täällä) ohjelmassa oli kaksi iltajuhlaa ja välipäivänä esitelmiä ja sairaalakierrosta, joten kasvanut ja modernisoitunut kaupunki jäi minulta lähes näkemättä. Oikeastaan näin vain kaksi juhlapaikkaa eli TurusenSahan juhlatilan ja Rauhalan tilausravintolan sekä kaksi yöpymispaikkaa eli TurusenSaha -majatalon ja De Gamlas Hem -hotellin. 

Ainoa ”nähtävyys” reissulla oli Oulun tuomiokirkko, jossa poikkesin lauantaina alkuillasta kävellessäni juhlatamineissa majapaikastani ravintola Rauhalaan Ainolan puiston viereen. Kirkon ovi Kirkkokadulle oli auki, joten pitihän minun pistäytyä sisällä. 

Kirkko oli kaunis ja levollinen. Minua viehätti rakennuksen symmetrinen ristin muoto, keskiosan vaalea kupolikatto ja parikymmentä korkeaa ristikkoikkunaa, joista alkuillan valo piirtyi kauniisti kirkon sisätiloihin. Kaiken kukkuraksi useimmat ikkunoista oli koristeltu lasimaalauksilla, mikä värjäsi ikkunoiden läpi siivilöityneen valon sateenkaaren väreillä. Taiainomaista ja maagista :)

Oulun kivikirkko rakennettiin samalla paikalla pari sataa vuotta olleen puukirkon tilalle ja otettiin käyttöön 1777. Kirkko paloi pahasti Oulun suurpalossa 1822. Kaikki sen puurakenteet tuhoutuivat, mutta irtaimisto saatiin lähes kokonaan pelastettua. Uusi kirkko rakennettiin nopeasti palosta säilyneiden paksujen kiviseinien päälle arkkitehti Carl Ludwig Engelin (1778-1840) suunnitelmien mukaan. Tämän jälkeen kirkkoa on remontoitu useasti, mutta Engelin kädenjälki näkyy rakennuksen ulkoasussa edelleen vahvana.

Alttarin viereisen ”papinoven” päällä oli yksi Suomen vanhimmista ”julkkismuotokuvista”. Vuodelta 1611 oleva maalaus kuvaa ruotsalaista kirjailijaa ja historioitsijaa Johannes Messeniusta (1580-1636) ja ilmeisesti se on hollantilais-ruotsalaisen Cornelius Arendtzin maalaama.

Rauhallisen kirkkohetken jälkeen oli mukava jatkaa matkaa tapaamaan entisiä opiskelukavereita Rauhalan ravintolaan. Löysin juhlista toisenkin ”kirkkobongarin”, joka kertoi pääkaupungissa käydessään pistäytyvänsä usein rauhoittumassa Helsingin tuomiokirkossa :) 

Osa seinämaalausten koristamista ristikkoikkunoista.

Oulun ja kirkon historiaa oli koottu seinälaattaan kirkon eteiseen.

Urkulehteri pääoven yläpuolella.

Tykästyin tähän urkuparven alla olleeseen seinävaatteeseen, 
jonka tekijää tai alkuperää en saanut selville.

Kirkon mittava, kolme vuotta kestävä julkisivuremontti alkoi keväällä 2023. 
Se vaikeutti rakennuksen valokuvaamista, ja kirkko liittyikin niihin blogini kirkkoihin, 
joiden valokuvaamisessa en ole onnistunut, kuten olisin toivonut :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti