Muotia 1950-1970 -luvuilta
Lohjan museoalueella (täällä) entisen pappilan päärakennuksessa oli Puettu vuosisata -niminen näyttely. Tammikuuhun asti kestävässä näyttelyssä oli esillä pukuja ja asusteita museon omasta kokoelmasta vuosilta 1860-1980.
Kokoelmaan vuosien kuluessa kertyneet juhla- ja arkipuvut, kengät, päähineet ja käsilaukut on pääosin saatu lahjoituksina paikkakuntalaisilta. Ne ovat siis kuuluneet nykyisille lohjalaisille tai heidän iso- tai isoisovanhemmilleen taikka muille sukulaisille.
Pukunäyttelyssä minua viehätti eniten lukea lukuisia pikkutarinoita, joita oli liitetty esiteteksteihin ja joissa kerrottiin lyhyesti esillä olleen vaatteen tai asusteen historiasta: Kuka sitä oli käyttänyt, koska ja missä tilaisuudessa? Missä se oli valmistettu tai mistä ostettu? Kuka sen oli lahjoittanut? Sopivan lyhyitä ja arkisia tekstejä, joista meikämannekin kiinnostui.
Entisen pappilan kolmeen huoneeseen esille laitettu näyttely oli kiva ja sopiva sekoitus tyyliin ”jotain uutta ja jotain vanhaa”. Eli kivasti tuttua ja sopivasta tuntematonta. Jaksoin syventyä - ihastuakin :)
Esimerkki näyttelyn esiteteksteistä, jossa kerrotaan yllä olevassa kuvassa olevista vaatteista.
Musta hihaton leninki 1920-luvun lopulta on
kuulunut Sylvia Rautialle (os. Härmä, s. 1909).
Ihana puku, joka kävisi 2020-luvullakin nuoremman mummin juhlamekoksi :)
Lohjalainen Ida Enroos (1856-1932) käytti tätä vihreänharmaata pukua vuonna 1875,
kun hän avioitui Suittisen kylän Näppisen tilan isännän Henrik Stigellin (1835-1898) kanssa.
Häät kestivät kolme päivää, joista ensimmäisenä eli vihkipäivänä morsian oli
pukeutunut mustaan silkkipukuun ja toisena päivänä hän käytti kuvan vihertävää pukua.
Krinoliini oli vannealushame, jota säätyläisnaiset käyttivät 1800-luvun puolivälissä,
ja joka levitti hameet kellomaisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti