maanantai 10. toukokuuta 2021

Tyyliä Tilalla

Tupakeittiön uusia värejä.

Äitienpäivänä yövyttiin Ukin kanssa Tyttärien tänä keväänä hankkimalla Tilalla (täällä) Naantalin Merimaskussa. Isolla tilalla riitti tilaa ja rauhaa - yhdessä ja erikseen, vaikka sunnuntaina seuraamme liittyi vielä Esikoisen viisihenkinen perhe.

Yhdessä ihailtiin Tilalla tapahtuneita muutoksia, jotka Opiskelijatyttö vasta kuukauden ja Lontoontyttö vasta viikon hommailulla olivat saaneet aikaan niin pihapiirissä, puutarhassa kuin sisätiloissa. Ympäristön puita ja pensaita oli karsittu rankasti. Pellonreunasta oli purettu turhia aitoja. Puutarhassa maasta puskeville raparpereille ja edellisen omistajan vuosia vaalimille viiniköynnöksille oli raivattu tilaa. Pieniä kuunliljan versoja ja joitakin harvoja perennan alkuja oli suojeltu kivireunuksilla. 

Ammattimiehet olivat osaavasti hioneet ja lakanneet päätalon vanhan lautalattian. Osassa huoneista on edelleen vanhaa korkkilattiaa, jonka kohtaloa Tyttäret vielä miettivät. Lukuisista huoneista Tytöt päättivät alkuun kunnostaa vain ison tupakeittiön ja kaksi tilavaa, ilta-aurinkoon avautuvaa makuuhuonetta - yksi kummallekin. Loppuja sisähommia Tyttäret tekevät tai teettävät pikkuhiljaa lähivuosina.

Siivous- ja perkaushommia riitti meille vieraillekin. Esikoinen veti heti suojahanskat käteen ja katosi puutarhaan lempipuuhaansa - rikkaruohoja kitkemään :) Minä kaivoin talon vanhoista varastoista kesäkukille sopivia astioista ja nosteli niitä nuorison avustuksella paikasta toiseen etsien kullekin parhaiten sopivaa paikkaa. Vielä ei Parasta Paikkaa löytynyt, varsinkin kun Tyttärien näkemykset menivät välillä ristiin oman makuni kanssa :) 

Alakoululaiset pikkupojat pääosin laistivat työhommista ja hävisivät Lampolaan karitsoita sylittelemään ja imettämään. Kolmevuotias pääsi Lontoontytön kanssa katsomaan kesyyntyneitä kanoja ja etsimään olkien seasta kananmunia. Tällä kertaa löytyi vain yksi.

Uurastuksen välissä herkuttelimme keittiöhommia ja emännöintiä rakastavan Opiskelijatytön herkkupastalla. Äitienpäivänä hän kokeili Bella Table -blogin ohjeen (täällä) mukaan tehtyä linguinea-pastaa pangrattatan (hapanjuurileipämurua, valkosipulia, öljyä ja yrttejä) ja tomaattikastikkeen kera. Supermaistuvaa - ja täyttävää. 

Lontoontytön jälkkärikakkukokeilu sen sijaan vähän lässähti, mutta yritys hyvä kymppi :):) Ja olihan kakun ulkonäkö koristeellisine kuivakukkineen näyttävä, mutta...

Keskiviikkona palaan taas Tilalle. Toivottavasti Tyttäret osaavat ja uskaltavat sanoa äidilleen, koska alan olla ennemmin riesaksi. Onneksi Tilalla tarvitaan apukäsiä vielä pitkään...
 
Yksi alakerran makuuhuoneista.

Yksi yläkerran makuuhuoneista.

Lontoontytön suunnittelema sohva välitilassa ”Välihuoneessa”.

4 kommenttia:

  1. Tämä on mahtava talo, tiedä minkälaiseksi vielä kehittyykään.
    Teidän perheessä on ollut ja on monenlaista rakentamista ja remonttia, jota on kiva seurata täältä blogistasi käsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Marjatta. Monenlaista rakentamistaperheessämme on todella menossa. Itsekään on tuota ajatellut. Paljon tapahtuu samanaikaisesti. Osaa on suunniteltu vuosia, ja viimein toteutuu. Osa on yllätysremontteja - lähteneet käyntiin lähes ilman kummempia suunnitelmia... Osa valmistuu ripeästi, osan loppuunsaattaminen tulee kestämään...

      Poista
  2. Ilmavaa, selkeää, mietityn oloista ja kaunista jälkeä!
    Kyllä kelpaa myös Mummin tilalla ja tantereilla taatusti tervetulleita apukäsiään käyttää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää ja kaunista syntymässä, vaikka lopullinen jälki näkyy vasta jonkun vuoden kuluttua...

      Poista