En kyllästy syömään samaa ruokaa joka ikinen kesä (täällä). Aikuisten lasteni jatkuvaksi ihmetykseksi - ehkä jopa vitsiksi... Onneksi etenkin tyttäreni ovat monipuolisempia ruoanlaittajia ja innokkaampi uusien makujen kokeilijoita kuin äitinsä.
Lähes kaikki aikuiselämäni kesät olen viettänyt Salon mökillä. Ja herkutellut samoilla Salon torin herkuilla: perunoilla, kirjolohella, kananmunilla ja marjoilla. Ja istunut aina joko mökin isolla lasiverannalla tai pihan patiolla, joista kummastakin on mitä kaunein ja rauhoittavin järvinäkymä. Arkielämän luksusta.
Eilen illalla tarkenimme - tai minä tarkenin, Ukki pärjää säässä kuin säässä :) - istua vielä pihalla leppeässä elokuun illassa, ja herkuttella perunoilla, kirjolohella, kananmunilla ja marjoilla :) Ja eilen lisänä myös Ukin sopivan al dente keittämää herkkukukkakaalia ja päiväkävelyllä poimimistani kanttarelleista valmistettua kastiketta.
Nautittiin - ja ihmeteltiin ampiaisten puuttumista. Aiempina kesinä ärhäkkäät ampiaiset ovat aina elokuussa tehneet ärsyttäviä hyökkäyksiä herkkulautasillemme. Ensi kertaa jopa kaipasin näitä ällöpistiäisiä, koska puuttuminen viestii luonnon myllerryksestä.
Vielä on kesää jäljellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti