Lauantaina satoi heti aamusta. Suuntasimme sateenvarjojen kanssa Itä-Lontoon toreille, nautimme aikaisen salaattilounaan with London ale täydessä kahvilassa muiden vielä syödessä pitkää lauantaiaamun brunssia. Aikaisen herätyksen ja aikaeron takia olimme Opiskelijatytön kanssa kuitenkin jo lounaan tarpeessa. Ja oli ihanaa päästä hetkeksi kuivattelemaan farkkuja, jotka sateenvarjosta ja Mummin hyvistä kengistä huolimatta brittisade oli kastellut.
Loppupäivän jatkoimme vaeltelua, tutkimme pari kauppaa (Opiskelijatyttö osti Dr.Martensin vankat kävelykengät - klassikko kuulemma) ja pakenimme sadetta Lontoon busseihin. Mummi valitsee Lontoon lomilla aina mieluummin bussin kuin metron, vaikka onkin hidasta, mutta kakskerrosbussin yläkerran ikkunoista on hurmaavaa seurata monikansallista vilskettä - sade ei lontoolaisia pelästytä.
Tyttö vilkuili netin sääennusteita ja toisteli, että viideltä pilvet kaikkoavat! Mummin epäilyjä uhaten taivas kirkastui täysin tasan viideltä. Onneksi, sillä lauantai-iltaisin lähes kaikkiin Lontoon keskustan ravintoloihin saa jonottaa - vain kalleimpiin otetaan ennakkovarauksia. Kolmen vartin jonotuksen jälkeen pääsimme Sohon japanilaiseen Koya-ravintolaan herkuttelemaan kalatempuroilla ja paksuilla udon-nuudeleilla. Pieni paikka, ystävällinen isäntä ja hyvä ruoka.
Ehdottomasti samaa mieltä! Vaikka metro on nopea ja kätevä, minäkin kuljen mielummin busseilla ja vielä ihan samasta syystä.
VastaaPoistaJa samalla saa kävelystä väsyneet jalat levähtää. Ja taas jaksaa kävellä lontoolaisten tahdissa.
Poista