keskiviikko 4. syyskuuta 2024

Koreita kenkiä ja kiehtovia kuvia


Turussa on tullut tutuksi kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen WAM-museo (täällä), joka tosin peruskorjauksen vuoksi on suljettu syksyyn 2026 asti. Ennen elokuista Tampereen reissua en ollut edes kuullut, että myös Tampereella on Aaltosen nimeä kantava museo. 

Kyseessä on vuorineuvos Emil Aaltosen kotimuseo - komea Pyynikinlinna Pyynikinrinteellä. Museo on avattu yleisölle jo 2004 ja kotimuseon lisäksi se toimii taide- ja teollisuusmuseona, jossa on esillä mm. vauraan Emil Aaltosen keräämää taidetta.

Emil Aaltonen (1869-1949) syntyi Sääksmäellä, kouluttautui suutariksi ja muutti Tampereelle vuonna 1905, kun hänen vaimonsa Olga kuoli ja tulipalo oli tuhonnut hänen uuden kenkätehtaansa Hattulassa. Tällöin Aaltonen oli 36-vuotias ja kahden pienen tytön - Saimi 6v ja Elsa 3v - isä. 

Tampereelle rakentui maankuulu Aaltosen Kenkätehdas, jossa parhaimmillaan oli 1300 työntekijää ja valikoimassa yli 4000 kenkämallia. Emil Aaltosesta kehkeytyi varakas suurliikemies, joka kasvavan kenkätehtaan lisäksi perusti sekä Suomen muoviteollisuuden pioneeriksi kutsutun Sarviksen että metallituotteita valmistavan Logomon.

Vuonna 1932 Aaltonen osti kodikseen Pyynikinlinnan sen rakennuttajalta apteekkari Uno Hagbergilta (1872-1947). Linnamaisen rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund (1876-1962) ja se oli valmistunut 1924. 

Emil Aaltosen kuoltua Pyynikinlinnassa asui hänen tyttärensä perheineen, kunnes vuonna 1984 tyttären tytär Eila Kivekäs (1931-1999) kunnosti rakennuksen näyttelytilaksi ennen sen avaamista nykyisenä taide- ja teollisuusmuseona.

Aaltosen museo oli kiehtovaa nähtävää niin taidemuseona ja rakennuksena kuin 1930-luvun hienostokotina. Alakerrassa oli esillä lukuisten minullekin tuttujen koti- ja ulkomaisten taiteilijoiden teoksia. Tällä kertaa tykästyin etenkin eteisaulassa olevaan parikymppisen suomalaisen Elin Danielson-Gambogin 1880-luvulla maalaamaan Peseytyvään tyttöön. Näkyypä teoksen vasemmassa alakulmassa mustat suippokärkiset nahkakengätkin :)

Hämmästyin, kun isossa salissa törmäsin tuttuun maalaukseen - Alexander Laureuksen kaksi sataa vuotta sitten maalaamaan Viininviljelijän perheeseen, johon ihastuin vuosi sitten Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä (täällä). Ja kulmahuoneessa oli kiinnostavaa nähdä Antti Favenin (1882-1948) 1930-luvulla maalaamat kookkaat muotokuvat Emil Aaltosesta ja hänen aikuisista tyttäristään Saimi Mustakalliosta ja Elsa Kivekkäästä. 

Pyynikinlinna on ehdottomasti käymisen arvoinen. Kiehtovia taideteoksia ja merkittävää Tampereen teollisuushistoriaa. 

Neljä vuotta vaimon ja äidin kuoleman jälkeen:
Emil Aaltonen 40v sekä tyttäret Saimi 10v ja Elsa 7v vuonna 1909.

Aaltosen kenkätehtaan merkittävin tuotemerkki 1910-luvulla oli varrellinen Vakuuskenkä.

Pyynikinlinnassa oli esillä joitakin kenkätehtaassa 1930-luvulla valmistettuja 
upeita nahkaisia naisten juhlakenkiä.

Elin Danielson-Gambogi (1861-1919): Peseytyvä tyttö, 1880-luku

Alexander Laureus (1783-1823): Viininviljelijän perhe, 1822

Antti Favenin muotokuva 33-vuotiaasta Elsa Kivekkäästä vuodelta 1935,
jolloin Elsa oli jo neljän pienen lapsen äiti.

Alakerran ruokasali, jossa alkuperäinen ruokaryhmä ja seinillä vanhaa eurooppalaista taidetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti