keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Vihreitä kyyneliä

Julkisivu Kipparinkadulle

Olin pitkään ajatellut käydä katsomassa Espoonlahden kirkkoa, jonne on noin puolen tunnin automatka kotoani Punavuoresta. Kirkko kiinnosti, koska sen on 1970-luvun lopussa suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo (1928-2021) ja Tuomo (1931-1988) Suomalainen. Samat miehet, jotka toista kymmentä vuotta aiemmin olivat suunnitelleet suositun Temppeliaukion kirkon Helsingin Töölöön (täällä). 

Kirkoissa on sanottu olevan paljon samoja elementtejä. Kiveä, betonia ja kuparia kallioiden keskellä. Ja kirkkoja yhdistää myös huomaamattomat taotut ristit (täällä), joista tykkään. Espoonlahden kirkkoa onkin kutsuttu Temppelikirkon pikkusiskoksi, joten pitihän tämä pikkusisko nähdä. 

Mutta tiistainen vierailuni päättyi pettymykseen. Kirkko oli neljän jälkeen visusti kiinni, vaikka olin netistä kahteen kertaan tarkistanut kirkon aukioloajat: ma-to klo 8.30-18. Ulko-oven vieressä oli kuitenkin tyly kyltti: Auki Ma-pe klo 8.30-15 - joten kiinni mikä kiinni. 

Seisoessani sisäpihan puoleisella pääovella viereisestä ovesta tuli ulos ilmeisesti joku kirkon työntekijä, joka ystävällisesti huikkasi, että kirkko on jo suljettu. Kun purin hänelle harmiani ja kerroin netistä lukeneeni, että kirkko suljettaisiin vasta kuudelta, hän sanoi tiedon olevan ”näppäilyvirhe, joka on huomattu ja korjattu”. Mutta sieltä se ”näppäilyvirhe” löytyi ainakin vielä tiistai-iltana…

Kaikkinensa Espoonlahden kirkosta jäi pettynyt fiilis. Luulen, että tuntemukseni olisivat olleet toiset, jos olisin päässyt tutustumaan kirkon sisäosiin. Valokuvien perusteella sisältä löytyy samaa tunnelmaa kuin Temppeliaukion kirkosta. Jänniä tilaratkaisuja, luonnon materiaaleja ja valon leikkiä - asioita, joihin yleensä hurahdan :)

Nyt näin vain surullisen näköisen rakennuksen, joka oli ikäänkuin puristuksissa kauppakeskuksen, metroaseman, rakennustyömaan ja parkkipaikan välissä. Kirkko tuntui kärsivän tilan puutteesta - ja itkevän vihreitä kyyneleitä. Näin koin, kun katselin kuparipanelista betonisen sokkelin päälle valuvia (?) leveitä vihreitä juovia. 

Jo parkkipaikalle ajaessa hämmennyin. Missä on kirkon ovi? Edessä oli vain kirkon sokkeloinen taka- tai sisäpiha, josta en alkuun tajunnut, että sen läpi piti kävellä löytääkseen kirkon toisen pääoven. Kirkossa oli siis kaksi, samaan eteistilaan johtavaa pääovea rakennuksen etelä- ja pohjoispuolilla. Sinänsä kiva ja toimiva ratkaisu, mutta minulle se ei heti valjennut. Parkkipaikalla lähinnä koin, että rakennus näyttää minulle selkäänsä, ja lähdin kiertämään rakennuksen ”etupuolelle” etsien pääovea. Ja todetakseni sen olevan lukossa :)

Ehkä pitää niellä pettymys ja antaa Espoonlahden kirkolle toinen mahdollisuus…


Kirkon metsän puoleinen pääsisäänkäynti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti