Kaski eli Raatajat rahanalaiset, 1893
Tässä vielä kaksi Eero Järnefeltin (1863-1937) ehkä tunnetuinta maalausta Ateneumin kesänäyttelystä (täällä) - Kaski eli Raatajat rahanalaiset ja Pyykkiranta. Edellisen Järnefelt maalasi 30-vuotiaana viettäessään kesää vaimonsa ja Heikki-poikansa kanssa Lapinlahden Väisälänmäellä Pohjois-Savossa.
Nuoren tytön mallina oli 14-vuotias Johanna Kokkonen, joka työskenteli piikana suuressa maalaistalossa, jossa Järnefelt perheineen asui ja jonka taiteilija ikuisti myös useampaan valokuvaan. Nimen maalaus sai Kalevalan säkeistä ”tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahanalainen”. Savolaismurteissa raataja tarkoitti kaskiviljelijää.
Myös Pyykkiranta on maalattu Savossa - Keuruun Kolhossa, jossa Eero Järnefelt asui lapsuuden perheensä kanssa kesällä 1989. Kiihkeänä fennomaanina tunnettu isä Alexander halusi, että lapset tutustuivat kotimaan eri alueisiin ja murteisiin, minkä takia Järnefeltit viettivät kesiä eri puolilla Suomea.
Molemmat maalaukset olivat vahvoja ja vaikuttavia maalauksia, joiden eteen istahti mielellään. Etenkin Pyykkiranta puri minuun realistisen romanttisella kuvauksellaan. Eikä paljon pekkaa pahemmaksi jäänyt Kaski, jossa hämmästelin tuohivirsuilla kävelemistä tulikuumassa maastossa….
Pyykkiranta, 1889
Tarkennus Järnefeltin "Pyykkiranta"-maalaukseen. Kolhon kylä sijaitsee Pirkanmaalla, ei Savossa. Kolhossa vietettiin 1889 "Kulttuurien kesää" jolloin myös Suomen Päivälehti perustettiin Kolhossa, samana vuonna 1889 lehden nimi muutettiin Helsingin Sanomiksi. Kolho kuului tuolloin Keuruuseen eli Keski-Suomeen.
VastaaPoistaYstävällisin terveisin
Sari Riihonen
Kolhon Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja