Tykkään kaupunkikävelystä. Tykkään kävellä ja vaellella ilman päämäärää - sattumanvaraisesti. Väliin pysähdyn vain tutkimaan ja ihmettelemään ympäristöä. Väliin levähdän puiston penkillä tai kiviportaalla ja väliin istun johonkin katukahvilaan juomaan ja/tai syömään. Etenkin ulkomaan matkoilla minulla kuluu näin päivä jos toinenkin. Uskon, että tämänkin aika (koronasta huolimatta) taas koittaa - ehkä syksyllä…
Nyt kävelen, vaeltelen ja pysähtelen Suomessa. Se on erilaista, mutta yllätyksiä voi tulla eteen täälläkin :) Viimeinen ”yllätys” löytö oli kartanoalue Vanhankylänniemessä Järvenpäässä.
Villa Kokkosessa vierailtuani (täällä) jäin lähistölle kävelemään Murun kanssa. Alle puolen kilometrin kävelyn jälkeen törmäsin 1800-luvulla rakennettuun Stålhanen kartanoon, jonka päärakennus toimii nykyään monipuolisena kahvilana.
Kartanon historia alkaa 1600-luvulta, ja alueella on edelleen kaunista vanhaa luontoa - mm. ikivanhoja tammipuita ja kauniita niitty- ja kalliokasveja. Kiva ”yllätys” oli myös lähes 200 vuotta vanha komea tuulimylly. Tosin ”kivuus” vähän karisi, kun luin netistä, että tuulimylly ei ole kartanon peruja, vaan se on siirretty Järvenpäähän Pihtiputaalta 1985 Lions Clubin toimesta. Kaikkea ne herrat hommaavat…
Vanhankylänniemi on mukava retkikohde. Suunnitellustikin :)
Kahvila kartanon vanhassa päärakennuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti